29/06/10

Paita ja housut Acne
Aurinkolasit Minimarket
Laukku Mulberry
Ballerinat French Sole

Tuuliviiri vallaton… Eilen vikisin siitä, miten mahdottomalta tuntuu yhdistää väljät housut väljälinjaiseen paitaan. Olin eilen mielestäni myös liian lyhyt moiseen kombinaatioon, tosin tuhisin tuohtumuksissani päätyväni moiseen yhdistelmään ennemmin tai myöhemmin kun farkut ovat kesäpannassa, musta perushame puuttuu edelleen ja leggingsejä tulee jo korvista ulos. Ja sitä rataa.

Kiskoin aamulla päälle samat rytkyt jotka tyrmäsin maanantaiaamuna, tällä kertaa vain tajusin tunkea paidan etuhelman housujen sisään. Parempi. Kohta joutunen tosin listaamaan tyyli-ikoneideni joukkoon Hugh Hefnerin – minäkin hengaan näköjään silkkipyjamassa kaiket päivät!

Paita on uusi, ostin sen sunnuntaina Tukholmasta koska olin haaveillut siitä pitkään ja se oli hieno livenä. Onnistuin tekemään myös erään alelöydön, josta olen todella, todella, todella innoissani, mutta siitä lisää myöhemmin.

stupid is what stupid does

Tuskailin maaliskuussa, kun en muka millään osannut käyttää paria ihanaa vaatekappaletta, jotka oli kuitenkin aikanaan aiiiiivan pakko saada omaksi. Kummatkin olivat vielä poikkeuksellisen vakavia tapauksia – molempien hankkimista jahkailin viikkotolkulla ja muistelen niiden tulleen jopa uniin saakka. Comme des Garçons Play -sydänvillatakissa tunsin oloni lastentarhasta karanneeksi, Acnen silkkihousut tuntuivat pyjamapöksyiltä.

Noh, jos kuvasta voi jotain päätellä, jonkinasteista kehitystä lienee tapahtunut. Ei, villatakkini ei ole haalistunut mustasta harmaaksi… Alku oli kieltämättä hieman hankalaa, mutta pienellä treenillä hankalasta tulikin paras kaveri. Nyt mulla on sitten kaksi bestistä, musta ja harmaa. Maaliskuussa tunsin itseni lastentarhasta karanneeksi jättimuksuksi silmillä varustettu sydän villatakkini rinnassa. Niin tunnen edelleen, mutta enää se ei ole mielestäni laisinkaan paha asia. Ihanaa tämä taantuma.

Ja mitä silkkihousuihin tulee… Oi, kuinka olenkaan niitä rakastanut. Ne ovat itse asiassa jalassani myös tänään. Mutta tunnustettakoon, etten edelleenkään pysty kiskaisemaan näiden kanssa päälleni ihan mitä tahansa paitaa. Väljä paita ja väljät housut kuulemma näyttää hyvältä.. Mutta tuntuu pyjamalta, muodottomalta säkiltä jonka sisään hukun. Niin mukavalta kuin ajatus kevyestä turvasäkistä saattaakin kuulostaa, ei sitä sellaisessa kokonaisuudessa vain osaa kotoaan poistua. Taitaa olla parasta jättää moinen rento volyymillä ja muodoilla leikittely heille, joilla on siunattu enemmän vartta kantaa reilusti reiluutta… Tai sitten vaan päättää verhoutua väljiin säkkipaitoihin ja pussihousuihin ja vähät välittää siitä, mitä muut itse ajattelee – pakko kai se kohta on, kun farkut väljien paitojen kaverina tuntuvat tylsiltä, t-paidat pussihousujen kanssa semiankeilta, leggingsit eivät edelleenkään ole housut ja kaikki omistamani hameet ovat vääriä – joko väriltään, muodoltaan tai sekä että.

(Se hame: haluaisin mustan –  en kovin puhvikasta, en imukireääkään. Ei bisneskynää, ei superkellohelmaakaan. Ideoita?)