neula heinäsuovassa

29.10.2014, Klo 9:00 | Kirjoittanut

Needles, Indigo Wool Denim Coverall jacketOlen seurannut fanittanut vancouverilaisen blogin/lehden/kaupan/verkkokaupan Inventoryn taivalta alusta alkaen. Oli siis melko lailla selvää, että syyskuisen Nykin reissun ensimmäiseksi vierailukohteeksi valikoitui Inventoryn East Villageen avaama liike.

Ja olihan se vierailun arvoinen. Palvelu oli loistavaa, valikoima myös, mutta jostain syystä jouduin kuitenkin poistumaan kaupasta tyhjin käsin. Ei siksi, ettei kaupasta olisi löytynyt mitään, vaan siksi että ainoa jäljellä oleva kappale himoitsemastani Needlesin farkkutakista omassa koossani oli jo toiselle varattu.

Seuraavina päivinä etsinnät jatkuivat ympäri Manhattania ja Brooklynia, ilman menestystä. Yhtenä iltana onnistuin sitten löytämään takin brittiläisestä verkkokaupasta ja paria klikkiä myöhemmin se olikin jo matkalla kohti kotiamme Helsingissä.

Ja heti seuraavana päivänä tuo samainen takki tulikin sitten vastaan Nykin jokaisella henkarilla. Tyypillistä.

Takki Needles, thebureaubelfast.com

tiistain tahtotilat

28.10.2014, Klo 20:56 | Kirjoittanut

Onar / MM6 Maison Martin Margiela / Hope

– Lampaankarvainen huppu hyhmää ja viimaa vastaan (koska päähineiden tulee olla isoja ja lämpöisiä)
ONAR, 340 €, onarstudios.com

– Kaunis mutta leveysasteillemme täysin sopimaton villakangastakki (koska näillä kriteereillä todistettavasti olen villakangastakkini aiemminkin valinnut)
MM6 Maison Martin Margiela, 685 €, lagarconne.com

– 
Kiiltonahkasomisteiset köpöttelynilkkurit (koska arjessa saa olla hieman säihkettä, vaikka kyseessä olisivatkin terveyskengät)
Hope, 423 €, lagarconne.com

syyskuun kuudes

21.10.2014, Klo 20:14 | Kirjoittanut

Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij Kuva: © Dorit Salutskij

Kaikki kuvat © Dorit Salutskij

glossier

16.10.2014, Klo 21:00 | Kirjoittanut

www.glossier.com

Ainahan nämä meikkihommat ovat saaneet minut innostumaan, mutta näiden kohdalla meinaa jo happikin loppua. Lempparikauneusblogini (ja todennäköisesti myös sinun…) Into the Glossin luoja Emily Weiss pykäsi kasaan oman kosmetiikkasarjansa, jonka näkeminen sai kaikki kylppärin kaapissa majailevat kosmetiikkapurtiloni vaikuttamaan niin nähdyiltä.

Ensimmäiseen Glossier-satsiin tehtiin kasvosuihketta, kosteusvoidetta, tönkömpää salvaa sekä kevyttä meikkivoidetta. Ai niin, sekä ihan helkkaristi brändäystä, kaunista kuvaa sekä nättejä pakkauksia.

Kosmetiikka + tarina + jokseenkin ajan hermolla oleva graafinen ilme + hippunen hauskanpitoa = hetimulletännekaikkinyt.

Mutta komeista kuorista huolimatta uskon tuotteidenkin olevan varsin pätevää tavaraa: onhan niiden takana tyyppi, jonka suosituksesta olen oikeastaan nuo kaikki aiemmatkin lempparini ostanut.

Näitä silmäkarkkeja ei Jenkkilän rajojen ulkopuolelle vielä toimiteta, mutta jos olet sattumoisin matkaamassa New Yorkiin ennen marraskuun alkua, voit käydä hakemassa itsellesi sekä allekirjoittaneelle pussukalliset Glossieria merkin pop up -liikkeestä (123 Lafayette St.). Pliis.

Kuvat glossier.com + instagram.com/glossier

arkistojen aarteita, osa 1

14.10.2014, Klo 21:17 | Kirjoittanut

Alden Indy Boot

Nämä Aldenin Indy Bootsit hankin neljä vuotta sitten, haaveiltuani ja harkittuani hankintaa ensin varmaan parin vuoden ajan. Olisihan samalla rahalla saanut varmasti kaksikin paria jotain sinnepäin, mutta onneksi uskaltauduin satsaamaan juuri niihin, jotka oikeasti halusin.

Väittäisin nimittäin, että tämä panostus on pikku hiljaa maksanut itsensä takaisin:

Neljän yhteisen vuotemme aikana olen käyttänyt kenkiä niinä kuukausina, kun se on ollut sosiaalisesti sallittua – lähinnä siis pelkät hellekuukaudet skipaten.
Yhdeksän kuukautta vuodessa olen kulkenut nämä jalassani vähintään pari päivää viikossa. Montakohan reissua ja kilometriä mahtaakaan mahtua näihin reiluun neljäänsataan päivään?

Lisää lienee tulossa, koska kengät ovat suht laiskasta hoidosta huolimatta vieläkin todella hyvässä kunnossa. Katsotaan, pääsenkö raportoimaan tilannetta vielä seuraavankin nelivuotiskauden päätteeksi!

marvel gusto

13.10.2014, Klo 21:01 | Kirjoittanut

Toiseksi viimeisenä New York -päivänä se roikkui Steven Alanin ikkunassa. Niitä oli kuulemma edellispäivänä saapunut puotiin seitsemäntoista: viisitoista ennakkotilattuina.

Noin puoltatoista minuuttia myöhemmin minä roikuin ikkunassa kynsin hampain saaliiseni takertuneena. Hnnnnnggh. 

Mansur Gavriel Bucket Bag, black/gold

Kuukautta myöhemmin tajuan, että
a) Janin syntymäpäivä on huomenna,
b) minun palkkapäiväni on ylihuomenna ja
c) Marvel Guston*) kylkeen saattaa hyvinkin palaa reikiä siihen kohdistuvien vihaisten katseiden voimasta.

Kalenteri, saatana. Ensi kerralla ostan viimeisillä rahoillani sellaisen.

Mansur Gavriel Bucket Bag, mansurgavriel.com

*) = Muille Mansur Gavriel, Janille “Marvel Gusto”. Toivottavasti ihmisen on henkisesti hankalampaa myydä eBayssä selkäni takana jotain, jolle on jo ehtinyt antaa lempinimen.

harhautta-jan

12.10.2014, Klo 21:29 | Kirjoittanut

Tricker's for The Bureau Belfast Nitty Gritty by Tricker's The Real McCoy's
Syyskuun New Yorkin matkan hankintalistalla oli oikeastaan vain kaksi pakollista merkintää – uudet farkut ja Vibergin bootsit. Näistä jälkimmäinen osoittautui valitettavasti mahdottomaksi tehtäväksi, sillä koko kaupungista ei yksinkertaisesti löytynyt yhtään Vibergin kenkäparia. Kaik män, kertoivat.

No, toimikoon tämä lista hyvänä harhautuksena kaihoisalle mielelleni siihen saakka, kunnes täydelliset Viiperit tulevat vastaan.

Ylhäältä alas:
Tricker’s for The Bureau Belfast, £ 615, thebureaubelfast.com
Nitty Gritty by Tricker’s, 510 €, nittygrittystore.com
The Real McCoy’s, £ 795, superdenim.com

nyc-ravintolakatsaus 2014

6.10.2014, Klo 21:43 | Kirjoittanut

Ai että mitäkö teimme Nykissä? *röyh* 

Aiempien vuosien ravintolasuosituksia New Yorkin matkaajille löydät täältä: 2010 / 2011 / 2012 / 2013 

Aamiaista ja brunssia:

Fiat CaféFiat Café

Fiat Cafe, 203 Mott St. (Nolita)

Pikkuautoin sisustettu minipieni paikka on oikea löytö: todella hyvän Eggs Benedict -annoksen saa pöytään seitsemällä d0llarilla eivätkä listan muutkaan hinnat päätä huimaa. Manhattanin yleiseen hintatasoon suhteutettuna ravintolan olemassaolo on todellinen ihme ja siellä kannattaakin piipahtaa ennen kuin joku huomaa unohtaneensa päivittää hinnastoa vuoden 1991 jälkeen.

Public

Public, 210 Elizabeth St. (Nolita)

Tämän paikan Michelin-tähtistatus selvisi meille vasta tätä vinkkilistaa kootessamme. Hyvä niin, muuten olisi jäänyt ehkä menemättä – reissulla kun oli tarkoitus syödä hyvää ja paljon, mutta rennosti… Sisäiset puitteet eivät nimittäin mihinkään tähtiluokan pönötykseen viitanneet, vanhaan tehdashalliin pystytetty ravintola on äärettömän kaunis ronskeine betonilattioineen ja tiiliseinineen.

Iltaisin ravintola rokottaa kukkaroa rankemmalla kädellä, mutta sunnuntaibrunssilla hinta-laatu-suhde on kovinkin kohdallaan. Lämpimän annoksen ja jälkkärin voi nimittäin valita vapaasti mehevältä brunssilistalta 24 taalan kiinteään hintaan, kaffenkin saa vielä kaupan päälle.

Five LeavesFive Leaves

Five Leaves, 18 Bedford Avenue (Greenpoint, Brooklyn)

Mietimme, miten useampi kamu hehkutti meille pientä paikkaa, joka sijaitsee keskellä Brooklynin puolalaiskortteleita. Ei sinne meinaan ihan noin vaan eksy… No, jälkeenpäin selvisi, että edesmenneellä Heath Ledgerillä oli näppinsä pelissä tämän ravintolan pystyttämisessä – lieköhän se sitten selityksenä tähän korkeaan tunnettuusasteeseen. Ruoka oli maittavaa ja paikka varsin söpö. Ja tulipahan samalla nähtyä ne puolalaiskorttelit ja aivan uusi siivu New Yorkia.

Two Hands

Two Hands164 Mott St. (Little Italy)

Tunnustettakoon, että kävimme täällä vain välikaffella, mutta ehkäpä seuraavalla kerralla pääsemme myös maistelemaan tämän pienen ja silmää miellyttävän uuden kaffelan varsin herkullisilta näyttäneitä tarjoiluja. Aamiais-/lounaspotentiaalia!

El Rey

El Rey, 100 Stanton St. (Lower East Side)

Tämän paikan löysimme kaverin Instagram-kuvan kommenttikenttään jättämästä vinkistä: “Hei käykää El Rey, 100 Stanton St., jos ette jo. Ihan teidän mesta.” No niin, Ville, niinhän se oli!

Muutaman asiakaspaikan ravintola oli tämäkin sisustusinspistä pullollaan, ruokalista suppea mutta hyvällä tavalla jännittävä: luovia kombinaatioita, paljon yrttejä ja sopivan outoja sooseja. Mukavia makupaloja, ei mättöä.

Rabbit Hole

Rabbit Hole352 Bedford Avenue (Williamsburg, Brooklyn)

Omaan leipomoonsa luottavan ravintolan listalta löytyy rentoa ja rakkaudella valmistettua ruokaa joka makuun. Itse kävimme täällä lauantaibrunssilla, mutta paikka olisi varmasti viehättävää illallisseuraakin. Pitkulaisen ravintolan perältä löytyy muuten pieni puutarha pöytineen päivineen.

Café Gitane

Café Gitane, 242 Mott St. (Nolita)

Hienoinen ihme, että tämä paikka ei ole koskaan päätynyt vinkkilistallemme – olemme käyneet siellä jokaisella reissullamme, mutta olemme varmaan olettaneet raportoineemme tapahtuneesta jo ensimmäisen kerran jälkeen. No mutta, parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Syö sitruunalla ja chililastuilla maustettu avocadoleipä, sen pariin mekin aina palaamme.

Lounasta tai illallista:

Roebling Tea Room

Roebling Tea Room143 Roebling St. (Williamsburg, Brooklyn)

Hyvää, rehtiä ruokaa hirmuisen kauniissa miljöössä. Söimme pastaa, ei moitteen sijaa. Ja pasta on loppujen lopuksi aika vaikeaa ravintolaruokaa, kotona tekee usein parempaa.

(Olisipa muuten kiva tietää, kuka nämä Nykin kaikki tällaiset kauniit ja vanhannäköiset ravintolat oikein sisustaa ja josko hän ehtisi tulla tekemään yhden tällaisen oikealla tavalla rähjäisen kaunokaisen suht sieluttomien ja steriilien ravintolakuutioiden vaivaamaan Helsinkiinkin.)

Mission CantinaMission Cantina
Mission Cantina
, 172 Orchard St. (Lower East Side)

Meksikolaista hienoisella hipstertwistillä. No hei, jos taconkin sisällä on lehtikaalia, niin… Hyvää oli ruoka, mutta mieleen jäivät erityisesti parhaat micheladat ikinä. Iso lasi maustesoosia puolillaan Tecate-oluella viimeisteltäväksi – näinhän sen kuuluisi mennä.

Jeffrey's GroceryJeffrey's Grocery

Jeffrey’s Grocery, 172 Waverly Place (West Village)

Siis tämä paikka on IHANA! Jos kalahommat ja osterit kiinnostelevat, pistähän vinkki korvan taakse. Alkuun söimme hieman grillattuja ostereita valkosipulivoissa, pääruuaksi hummeripastaa ja kultaotsa-ahventa. Jälkiruuaksi jaoimme juustokakkumoussen, joka oli niin nannaa että Jan joutui jälleen kerran huomauttamaan Inkeä siitä, millainen määrä lautasen rapsimista menee jo överiksi. (Viimeisissä lusikallisissa saattoi olla jo lasinsiruja mukana, mene ja tiedä.)

Kaikki oli kerrassaan taivaallisen hyvää, paikka tunnelmallinen ja palvelu sympaattista. Ehdottomasti tämänkertaisen reissumme parhaimmistoa – tänne täytyy palata.

Franny'sFranny's

Franny’s, 348 Flatbush Avenue (Park Slope/Prospect Heights, Brooklyn)

Paikalliset kamut halusivat viedä meidät tänne syömään. Ravintolan eteen päästyämme olimme hieman ihmeissämme: ulospäin paikka vaikutti jotenkin todella kalsealta. Aika pian selvisi, että ravintola oli panostanut somistamisen sijaan keittiöön – hyvä niin!

Porukalla tilattuna ja jaettuna pääsimme maistamaan listalta vähän kaikkea, tai itse asiassa aika paljonkin. Uskallamme vakuuttaa, että mikään yhden hitin ihme tämä paikka ei ole: bruschetta ja pancettalla sekä uunikuivatuilla tomaateilla päällystetty crostini olivat jumalaisia, mutta ihania olivat myös alkupalalistan paistetut pavut. Väliruuaksi närpimäämme ‘njuda-makkaralla maustettua fusillia olisi enemmänkin, ellei pöytään olisi ollut tulossa vielä kolmea erilaista pizzaa.

Ja se pizza. Voi kyllä ja voi ei – niin hyvää, mutta niin kaukana! Margherita on hyvän pizzan mittari ja Franny’s-versio siitä oli kerrassaan täydellinen. Pohja on ihanan hapanta, sopivan sitkeää mutta silti rapsakkaa. Sitä söisi vaikka pelkiltään. Tällä kertaa kelpuutimme mukaan kuitenkin myös täytteitä: toiseen prosciouttoa, paprikaa, endiiviä sekä caciocavallo-juustoa, toiseen ricottaa, mozzarellaa ja valkosipulia, muttei tomaattikastiketta.

Emporion pizza on jumalaista, mutta tämä kiilaa kyllä vielä senkin ohi. (Onneksi söimme nämä vertailukohdat juuri perättäisinä päivinä – kyllä on ihmisen hyvä pizzan syrjässä pysyä.)

An ChoiAn Choi

An Choi, 85 Orchard St. (Lower East Side)

Täällä kävimme ensimmäistä kertaa kamun kanssa jo vuosia sitten, mutta noina aikoina kevätrullien suuruus ei vielä oikein auennut meille – siis muovipussiin käärittyä salaattia?! Jännä homma, miten turhista turhimmaksi tuomitsemamme ruokalaji onkin päässyt vuosien varrella hiipimään suurimpien ruokahimotusten aiheuttajien joukkoon…

No, nyt maistuivat niin maapähkinäiseen kastikkeeseen dipattavat kevätrullat kuin sooseja, yrttejä ja herkkutäytteitä pullistelevat banh mi -leivätkin. Edullinen paikka ja aivan jär-jet-tö-män hyvää ruokaa.

Jos maustekastikkeiden ja oluen sotkeminen kiinnostaa edes ajatuksen tasolla, kannattaa ehdottomasti kokeilla paikan vietnamilaista micheladaa.

Red RoosterRed Rooster

Red Rooster310 Lenox Avenue (Harlem)

Ruotsalaisen kokin omistama överiamerikkalainen pläjäys keskellä Harlemia? Ool rajt. 

Hampurilainen on juuri niin hyvä kuin kaikki sanovat – mutta viereisessä pöydässä sitä 99% varmuudella kehutaan ruotsiksi. Piipahduksen arvoinen paikka täydellistä hampurilaista etsivälle ja Harlemiin tutustuvalle.

Joseph LeonardJoseph Leonard

Joseph Leonard170 Waverly Place (West Village)

“Sympaattinen pieni ravintola voisi hyvinkin olla seuraavan reissumme to do -listalla”, kommentoimme tätä paikkaa pari vuotta sitten pikaisen drinkkipiipahduksemme perusteella.

Suuntasimme tänne uudelleen reissumme viimeisenä iltana, viikonpäivä oli perjantai. Ovella mietimme, että näinköhän pääsemme tänä iltana syömään: pöytää odotteli ulkona useampia neljän hengen seurueita, pienen baarin puolellekaan kun ei enää mahtunut.

Samahan tuo oli kysyä hovimestarilta pöytää, kun varta vasten tänne suuntasimme. Naama venähti, kun hän talutti meidät muutoin täpötäyden ravintolan parhaalla paikalla vapaana olleeseen kahden hengen pöytään. Tuota pöytää pidetään kuulemma aina automaattisesti varattuna pariskunnalle, joka saapuu syömään illallista ravintolaan joka ikinen perjantai tasan kello 18:30. Me pamahdimme paikalle muutamaa minuuttia vaille seitsemän, pariskunta ei koskaan ilmaantunut. Toivottavasti kyseessä oli vain lomareissu tai ikävää nuhakuumetta…

Hyvää karmaa tuo pöytä ainakin toi tullessaan, sillä ilta oli kerrassaan ikimuistoinen. Bloody Maryt paikka tarjoili edelleen pienen söpön oluttilkan siivittäminä. Tartarpihvi oli parasta ikinä, erityisen ihania olivat myöskin tomaatti-curry-fenkolikastikkeessa keitetyt simpukat. Jälkkäriksi tilasimme suolaista karamellivanukasta, mutta tarjoilija toi pöytään siivun porkkanakakkuakin – kun tulimme niin kaukaakin. Lähdimme liikutuksen kyynel silmäkulmassa kiiluen, palaamme seuraavalla reissullamme katsomaan ketkä pöydässämme perjantai-iltana istuvat.

Erityisherkkuja: 

Luke's LobsterLuke's Lobster

Luke’s Lobster, 93 e 7th St. (East Village)

Lämmin sämpylä täynnä hummerinlihaa ja pikanttia soosia? ANNA LISÄÄ. NYT. Noin viidellä tuolilla varustettu nakkikiska on ehdottomasti visiitin arvoinen mesta vaikkapa lounasaikaan. On paljon mahdollista, että seuraavalla reissulla suuntaamme heti laukut hotellille heitettyämme nykimään näiden ovenkahvaa.

Momofuku Milk BarMomofuku Milk Bar

Momofuku Milk Bar, 251 e 13th St. (East Village)

Momofukun kulttikakku Crack Pie on varsinainen sokerileipurismin taidonnäyte: emmepä tiedä, josko vastaavankokoiseen kakunpalaan olisi ylipäätään mahdollista ympätä enempää voita, sokeria ja kaloreita.

Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen leivonnainen kaikille meille simppeliä rakastaville sokerihiirille, jotka valitsevat rivistä mieluiten sen ankean leivonnaisen yltiömäisesti tursoilevien kukkaiskuppikakkusten sijaan. Crack Pien resepti muuten löytyy myös leipomon kotisivuilta, mutta emme ole aivan varmoja uskallammeko altistaa itseämme kokonaiselle piiraalle, kun yhdestä kaupattavasta kakkusiivustakin riittää mainiosti makiaa kahdelle.

taivaallista menoa

5.10.2014, Klo 22:19 | Kirjoittanut

True blue

Yksi New Yorkin shoppailukohokohdista herrain vaatteille on aina ollut Sohossa sijaitseva liike Blue in Green. Heidän päätä huimaava denim-valikoimansa on jo yksinään riittävän hyvä syy vierailulle ja kun siihen lisätään vielä se muu, hykerryttävän tarkoin valittu tarjonta, luvassa on lähestulkoon taivaallinen kokemus. Se, että samaisen liikkeen omistajat avasivat viime heinäkuussa japanilaiselle The Real McCoy’s -vaatemerkille oman liikkeen heti Blue in Greenin naapuriin ei varsinaisesti ei ole myöskään huono asia. Näiden puotien asiakkaissa riittää myös töllättävää: ovista lappoi sisään toinen toistaan tyylikkäämpää tyyppiä lähes jonoksi saakka.

Tällä kertaa liikkeistä tarttui mukaan kaksi chambray-kauluspaitaa, yksi Studio D’Artisanilta ja toinen The Real McCoy’silta. Kaupalle jäi vielä riittävän paljon hyviä syitä palata vaikkapa tarkastamaan tilannetta vaikkapa vuoden sisään…

Blue in Green8 Greene St. + The Real McCoy’s, 10 Greene St. (SoHo)

eläinten päivänä tapahtunutta

4.10.2014, Klo 16:41 | Kirjoittanut

Dr. Martens "Pascal", 159 €, beamhill.fi

Jaah, mitkäs nämä ovat? Näyttävät herkullisilta, mutta muistelen, että tämänkaltaiset välipalat ovat aiemmin saaneet isäntäväen huutamaan ja murjottamaan.

Nike Air Max 1, 145 €, beamhill.fi

Ja toiset! Tajuatteko, dorkat, montako Ikean leluhiirtä näiden hinnalla olisi saanut tuotua meikän teloitettavaksi?

Beamhilliin oli tullut varsin messeviä kenkiä. Kaupan tarjonta on todistettavasti parempi kuin koko Manhattanin yhteensä: ihan vaan perus-mustia naisten Air Maxeja etsittiin sieltä oikein toden teolla, mutta tuloksetta. Glitteriä, kiiltonahkatehosteita ja pinkkejä korostusvärejä sen sijaan olisi kyllä löytynyt…

Ja Dr. Martensit! Pehmeänahkaisina versioina eivät ole yhtä rajut kuin ne ihan alkuperäiset, mutta kyllä näilläkin seinää potkii näiden sisäänajon luulisi olevan rutkasti kivuttomampaa touhua.

Dr. Martens “Pascal”, 159 €, Nike Air Max 1, 145 €, beamhill.fi

(Eikä syytä huoleen: Kaapo sai kyllä upouuden Ikean leluhiiren eläinten päivän – ja lauantain – kunniaksi. Kuviin asti ei sen raukkaparan elämänkaari valitettavasti yltänyt, tälläkään kertaa.)