Arkisto helmikuu, 2010

phew

9.2.2010, Klo 19:29 | Kirjoittanut

Huh, parin viikon takainen postauksemme nettikaupan päivittymisestä ei onneksi ollutkaan mitään acnenhuuruista aistiharhaa. Satuimme ilmeisesti sivuille juuri sen saitin testaukseen käytetyn puolituntisen aikana… Ja uusi saitti hävisikin sitten saman illan aikana.

Nyt uusi sivu on näköjään vihitty käyttöön, ellei siellä taas vain testailla. Oli miten oli, uudet, koko näytön kokoisiksi aukeavat tuotekuvat ovat aivan loistavia! Vielä kun saisivat sivuille paremmat tiedot materiaaleista sekä tarkat mitat vaatteistaan…

Edit klo 21.33: Jaha, vanha saitti taas tilalla. Taidamme jättää tämän tiedottamisen tällä kertaa tähän.

silkkibyysamaanantai

8.2.2010, Klo 21:30 | Kirjoittanut

No nyt menee lujaa! Silkkibyysat! Rasti seinään, enpä olisi tätä päivää vielä tovi sitten uskonut näkeväni.

Kehitin pakkomielteen Acnen Sensational Silk -housuista, viimeinen tikki oli kun näin ne erittäin toimivina Wiken päällä. Soitin viime viikolla jokaiseen Helsingin housuja potentiaalisesti myyvään liikkeeseen – turhaan. Minnekään näitä loistavan laiskoja pöksyjä ei oltu ainakaan vielä saatu myytäväksi, paitsi Beamiin puuvillaisina. Puhisin, tuhisin ja googlasin.

Ja onnistuin! Nopeaa toimintaa, Browns – keskiviikkoiltana tilattu paketti pätkähti työpaikalle perjantaina lounasaikaan.

Pieni ongelma: minkäs kanssa tällaisia loistavan löysiä silkkihousuja sitten käytetään? Sain ne puettua päälleni tänään mustan villatakin ja korollisten nilkkureiden avustuksella. Yritin pukea byysat perjantaina juhlaan – fail. En muistaakseni omista paitaa, joka olisi edes jotenkin semijuhlava ja vieläpä yhteensopiva haaroista roikkuvien housujen kanssa.

Olisi ehkä pitänyt napata teille maanantaisesta housuasusta kuva tuomittavaksi, mutta vielä tänään ei riittänyt pokkaa. Peilikuva oli yllättäen aivan liian outo! Siinä oli liikaa uutta. Minulla kun ei ole ollut housuja jalassani muutamaan vuoteen, farkkuja ja leggingsejä ei lasketa. Olo ilmavissa silkkihousuissa oli kieltämättä kuin pyjamassa, mikään ei kiristänyt tai puristanut. Sukkikset kun puki alle, ei pahemmin palellutkaan.

Omasta mielestäni pöksyt näyttivät aivan loistavilta, mutta vielä tänään olo oli kuin jonkun toisen vaatteissa. Onneksi sen toisen vaatteet olivat sentään hienot.

Totutellaan, siis. Täällä otetaan vastaan ideoita, minkä kanssa näitä pöksyjä nyt sitten voisi pukea. Yksi idea mulla jo onkin… Mutta miltähän tuntuu olo silkkiasussa?

run to the hills

8.2.2010, Klo 19:26 | Kirjoittanut

Jos törmäisin tähän porukkaan pimeällä kujalla, lähtisin todennäköisesti toiseen suuntaan  – ja lujaa.

06/02/10

7.2.2010, Klo 19:09 | Kirjoittanut

Olkoonkin, että untuvaparkani on ollut talven pelastus, paras ostos ja paras ystävä, oli silti ihanaa kun sen pystyi yhdeksi päiväksi jättämään eteisen naulakkoon ja pukemaan päälleen jotain kevyempää. Kiitos yhdestä lauhemmasta päivästä!

Baskeri Stockalta
Kauluri Äiti Knitwear
Takki A.P.C.
Laukku Chanel
Neulemekko Acne
T-paitamekko neuleen alla Acne
Kengät Nilson
Kynsissä Chanel Particulière – ja joo, ei tämä ainakaan kestävyydellään kilpaile. Kiva sävy, joka tapauksessa.

the brothers bloom

7.2.2010, Klo 14:52 | Kirjoittanut

Arvosana elokuvalle: 7
Arvosana puvustajalle: 10!

Vaikka elokuva alkoikin lupaavissa merkeissä, jätti se kuitenkin kylmäksi. Toisin kuin Beatrix Aruna Pasztorin erinomainen työ puvustajana, joka nosti elokuvan kokonaisarvosanaa ainakin yhden pykälän. Upeita asuja, jotka onnistuvat olemaan klassisia ja juuri sopivan moderneja yhtä aikaa. Olen muuten totaalisen yllättynyt siitä, kuinka hyvältä tuo leopardikuositakki näyttää!

Beatrix Aruna Pasztorin loistavaa työtä on nähtävissä myös Alfiessa, Good Will Huntingissa ja melko monessa Gus Van Santin elokuvassa, kuten esimerkiksi loistavassa Drugstore Cowboyssa.

05/02/10

6.2.2010, Klo 14:32 | Kirjoittanut

Pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla viikonloppuna, mustiin pukeutuneena – totta kai. Oli kivaa, kiitos kaikille vanhoille ja uusille tutuille!

Paita Monki
Hame Acne
Kengät Minimarket
Laukku Chanel

particulière

5.2.2010, Klo 20:29 | Kirjoittanut

No nyt on tämäkin sitten koettu – olin kynsilakan jonotuslistalla. Nyt on odotus päättynyt ja kynnet ovat kuin maitokaakaoon dipatut. Erilaista, kaikkien punaisten, haaleanvaaleanpunaisten ja mattamustien jälkeen. Kiitos vaan viimeisestä tönäisystä kohti kassajonoa, Petra!

Vähän jännittää, miten paljon beigeä ja muuta mukavan hailakkaa vaatekaappiini tänä keväänä pääsee hiipimään. Kynsistä oli turvallista aloittaa.

Chanel 505 Particuliére, 25,90 € Stockmannilla

3sixteen

5.2.2010, Klo 20:21 | Kirjoittanut

Newyorkilainen vaatemerkki 3sixteen kuvasi oman mallistonsa paikallisessa Ace Hotelissa. New York Timesin mielestä hotelli on aivan ässä: “The country’s most original new hotel”. Lause herättää kiinnostusta, kun meillä on jo ne lennotkin varattuna. Eikä yllä olevista kuvistakaan varsinaisesti haittaa ole.

Eiku perehtymään! Hotellisuosituksia? Kokemuksia Ace Hotelista?

inspired by a.p.c.

4.2.2010, Klo 21:30 | Kirjoittanut

Iski kollaasivimma. Tällä kertaa laukaisijana toimi A.P.C.:n farkkukangaskassi. Kassi ei ehkä ole ihan oman postauksensa arvoinen, mutta herätti se kuitenkin ajatuksen kasata kauniita ranskalaisvalmisteisia vaatteita yhteen ja samaan kuvaan. Kassin jälkeen vuorossa olivat kauniin harmaat kengät tulevan kevään mallistosta. Harmaa sävy on aivan mahtava!

Kolmas lisäys oli sitten aivan täydellinen parkatakki (jopa täydellisempi kuin Pretty Greenin oma), jota olin pantannut tulevaa kirjoitusta varten. Neljäntenä New Standard-malliset farkut. Kaipaan uusia tummansinisiä pesemättömiä farkkuja todella paljon. Nykyiset alkavat olla jo melko rikkinäisiä..

Viimeisenä vuorossa oli raitapaita, joka toimii kaiken kanssa aina ja ikuisesti. Tai no.. Juuri nämä paidat tuskin kestävät ikuisesti. Viime kevään raitapaidat A.P.C.:ltä olivat laadultaan aikamoinen pohjanoteeraus..

Onneksi en kuitenkaan ole pitkävihainen.

tamppaajien paluu

4.2.2010, Klo 19:39 | Kirjoittanut

Voitin korkokenkäkammoni viime vuonna alkusyksystä… Vihdoin ja viimein. Uskottelin itselleni vuosikausia, etten osaisi kävellä jos kengissä olisi pohjaa enemmän kuin kaksi senttiä. Sitten turhamaisuus sai vallan. Kaikki hameet ja mekot eivät ole parhaimmillaan tasapohjaisten herrainkenkien kanssa, farkut saavat uutta nostetta hieman fiinimmistä kengistä.

Ja kun turhamaisuudelle antoi pikkuvarpaat, se vei jalat mennessään. Ensin meille muuttivat Acnen Jolit (korko 7 cm), perässä tulivat Nilsonin jodhpur-korkkarit (myös 7 cm). Minimarketin wedgejä tänne on eksynyt jo kaksi paria; sekä kuminauhavarrella että kauan himoitsemallani takavetskarilla (korot 9-10 cm). Nälkä kasvaa syödessä, koska Tukholmassa minua odottelee pari yhdentoista ja puolen senttimetrin korolla varustettuja jumalkenkiä. Mustat nilkkurit taitavat olla mun juttu.

Jos korot jatkavat kasvuaan entisestään, joutunen kohta turvautumaan kuvan kenkien kaltaiseen tee-se-itse -ratkaisuun. Liika mitä tahansa on liikaa, mutta kuvitettu opas kenkien väkertämisestä omin pikku kätösin on viihdyttävää vilkuiltavaa. Suosittelen.

(kuva Luxirare)