antitahmatassu

Taannoisten kevätjuhlien korruptiokassista löysin testattavakseni Weledan tyrnikäsivoiteen. Olin hieman skeptinen, jopa peloissani – edellinen kertani Weledan kanssa ei päättynyt kovin mairittelevasti, kun sinänsä ihana mutta valitettavan vahva ruusuntuoksu kasvovoiteessa aiheuttikin minulle järkyttävää päänsärkyä ja todella etovan olon. Noh, mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi kaikille. Tyrnikäsivoiteen tuoksu ei onneksi ollut samaa kaliiberia ruusuyövoiteen kanssa – hedelmäinen tai marjainen se kyllä on, mutta raikas ja melkoisen hentoinen. Sinänsä hassua – en ole aiemmin kokenut olevani hajusteherkkä ja saan ensimmäisen kohtaukseni luonnonkosmetiikasta, en synteettisistä hajusteista. Allerginenhan toki voi olla melkein mille vain.. Minä ilmeisesti lempituoksulleni, ruusulle. Höh.

En kuitenkaan tyytynyt vain haistelemaan tätä kauniin oranssia, appelsiinista voidetta vaan uskaltauduin levittämään sitä käsiinikin. Ensireaktioni oli mitähäh – kädet eivät jääneetkään tahmaisen rasvaisiksi tai lipsuvan liukkaiksi. Mietin tovin, että olipas tämäkin – rasvaton rasva. Hetken päästä välähti: tämähän taitaakin olla juuri se, jonka perään olen kitissyt vuosikausia. Käsivoide, jota voisi käyttää myös työpäivän aikana, kotona puuhaillessaan ja muulloinkin kuin ennen nukkumaanmenoa. Vihaan rasvasta märkiä käsiä, joilla ei saa otetta mistään sekä sitä tahmaa jonka näppeihinsä saa käsivoiteesta, joka on liian tuhtia imeytymään.

Minun kuivat käteni ainakin imaisevat tämän käsivoiteen silmänräpäyksessä, mikään muu rasva ei ole näihin hyvin janoisiin tassukoihin moista vauhtia koskaan sujahtanut. Ja kyllä – rasvasta on kaikesta kuivuudestaan huolimatta myös apua. En tiedä, johtuuko se siitä että voide olisi poikkeuksellisen tehokasta vai enemmänkin siitä, että tätä voi käyttää silloin kun kädet tuntuvat sitä tarvitsevan… Ei vain silloin, kun tietää ettei tarvitse koskea mihinkään pitkään aikaan. Vertailuksi mainittakoon entisen käsirasvasuosikkini olleen Erioil, joka on kyllä kevyttä ja melkoisen helposti imeytyvää. Ero on silti kuin yöllä ja päivällä!

Myös kuivakätinen äitini koukuttui tähän kertaiskusta – kiikutin toisen saamani tuubin hänelle ja hän alkoi kertatestauksen jälkeen heti järjestelmällisesti hamstraamaan rasvaa kotikaupungin ekokaupasta ja internetistä. Jos joku ei enää saa loppua kesken, täytyy kyseessä olla melkoisen hyvä tuote.

Pieni miinus metallituubista – en uskalla raahata tätä mukana käsilaukussani, moiset kun tuppaavat niin helposti reikiintymään ja tuhrimaan laukkujen vuoret. No, onpahan edes yksi tavara vähemmän raahattavana, olkapää kiittää. Niin, ja loputkin käsistäni.

Weleda Havtorn Handcreme eli kevyt tyrnikäsivoide, 50 ml tuubi n. 10 euroa, esim. lähimmältä jälleenmyyjältäsi

Kommentoi

  1. Sain samaisen tuubin samaisessa tilaisuudessa, ja rakastuin heti – mutta sitten unohdin pötkylän ystävän luokse.

    Berliinin-matkallani olen ehtinyt jo hamstrata paljon (täällä tosi edullista) Weledaa. Sitrus-käsivoide on tahmeampaa lajia, mutta mun erikoiskuivien käsien pelastus. Sitä ei tarvi käyttää kovin usein. Coldcreamia olen käyttänyt yövoiteena rauhoittamaan näppyläiseksi ruvennutta kuivaa naamatauluani, toimii hyvin eikä tuoksu juuri miltään (myös minä olen yliherkkä luontaistuotekosmetiikan ruusuvedelle, ikävä kyllä).

    Kaikista paras on Fussbalsam, elikkäs jotain yrttejä (en löydä tuoteselostetta, mut oisko minttua? Laventelia?) sisältävä jalkavoide. Ensimmäinen kokeilemani, jota hieromalla voi palauttaa pitkän, kuuman kävely/tanssimisvuorokauden jälkeen tassut normaalikokoisiksi! Turvotus kaikkoaa, hajut hälvenee, kuivuus kaikkoaa. (Tarviskohan Weleda suomenkielistä mainos-copywriteria…) Suosittelen TODELLA!

  2. Jalkarasvaa kyllä tarvitsisin.. Täytyypä kokeilla tuo Fussbalsam. Weleda on vissiin ihan pilkkahintaista siellä Saksassa, ostahan laukku täyteen rasvoja!