wwm ja mm

Japanilainen Daiki Suzuki, mies Engineered Garmentsin takaa, aloitti Woolrich Woolen Millsin luovana johtajana vuonna 2006. Hänen neljän vuoden työrupeamansa oli yritykselle äärimmäisen tärkeä, tänä aikana Suzuki onnistui nostamaan yrityksen amerikkalaisesta keskikastista maailman huipulle. Matkan varrella hän onnistui luomaan yhden tämän hetken vahvimmista trendeistä miesten pukeutumisessa – urbaanin vuoristolaisen.

Viime syksynä kun Suzuki ilmoitti astuvansa tulevan kevään malliston jälkeen syrjään olikin selvää, ettei hänen seuraajallaan tule olemaan mitenkään erityisen helpot tai huolettomat oltavat. Puolisen vuotta myöhemmin WWM ilmoitti Suzukin seuraajan olevan itse Mark McNairy, minä olin tohkeissani. Tämän viikon aikana ensimmäiset kuvat McNairyn kädenjäljestä päätyivät vihdoinkin nettiin ja ne ovat levinneet hurjaa vauhtia seuraamassani blogeissa.

Vastaanotto on ollut vaihteleva. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä on parasta ikinä, toisten mielestä McNairyn ensimmäinen mallisto oli aivan liian ennalta arvattavissa ja he kokivat hänen pelanneen varman päälle.

Omasta mielestäni tässä on muutamia todellisia onnistumisia, mutta valitettavasti myös niitä vähemmän onnistuneita asioita. Yksittäisiä hienoja vaatekappaleita löytyy paljon, mutta stailaus on itse asiassa mitä melkoisen keskivertoa kamaa. Katso kaikki kuvat täältä ja kerro ihmeessä, miten sinä tämän koit!

Alla omat suosikit. Uskokaa tai älkää, kengät eivät ole ainoa asia mistä olen innoissani, vaan myös viimeisessä kuvassa näkyvä duffeli!

trunk clothiers

Lontoon matkaani rajallisen aikataulun vuoksi oli tehtävä kovaa esiseulontaa heti alkuun. Tiesin jo etukäteen etten missään nimessä tule ehtimään kaikkiin kauppoihin mihin haluaisin, oli siis pakko keskittyä pariin harvaan ja valittuun kauppaan. Valintani olivat Dover Street Market ja parisen kuukautta sitten avattu Trunk Clothiers. Dover Street Marketin keskiviikon vierailu oli todella pikainen ja vaikka kauppa olikin kaikin puolin upea, kukkaroni ei valitettavasti ollut samaa mieltä. Hintalappuihin painetut summat olivat melkoisen suolaisia ja poistuin tyytyväisenä liikkeestä tyhjin käsin.

Torstai olikin sitten aikataulullisesti hieman parempi päivä ja minulla oli kunnia vierailla ruotsalaisen Mats Klingbergin pyörittämässä Trunkissa, joka sijaitsee Marylebone-nimisellä alueella. Olinkin jo ehtinyt lukea paikasta useammastakin nettijulkaisusta ja odotukset olivat korkealla, onneksi vierailu ei tuottanut pettymystä. Yläkerta oli täynnä toinen toistaan hienompia italialaisia luomuksia. Tarjolla oli pikkutakkeja Barenalta ja Bogliolilta sekä housuja Incotexilta. Lisäksi saatavilla oli J.Crew:n kauluspaitoja, Trunk taitaakin olla ainoa eurooppalainen liike joka miesten mallistoa myy tai ainakin yksi harvoista.

Alakerta oli vuorostaan itselleni yksi Euroopan parhaista paikoista. Pieneen tilaan oli ängetty BD Baggiesin kauluspaitoja, Woolrich Woolen Millsin pikkutakkeja ja Beams+:n vaatteita. Olisin helposti voinut kantaa mukanani ulos aivan huikean määrän vaatteita, mutta onneksi pää pysyi kylmänä eikä homma lähtenyt täysin lapasesta. Tyhjin käsin en liikkeestä kuitenkaan poistunut, mukaani tarttui yksi helmi. Tästä on luvassa kuvia toivottavasti huomenna, kunhan heräisin ajoissa ja ehtisin napsimaan muutaman kuvan päivänvalossa.

Trunk Clothiers tulee taatusti olemaan liike, jossa vierailen aina kun onni suo ja pääsen Lontoossa käymään. Käykää tekin, ette tule pettymään.

kesämies

Kiitos Maijalle tästä kesävillityksen aiheuttamisesta. En voinut kuvitellakaan siirtyväni talvesta kesään reilun viikon päästä. Toivottavasti hyvät säät jatkuvat lähiviikkoinakin siellä rapakon takana. Oh hoh!

Oman pukeutumiseni kannalta kesä tulee tarkoittamaan chambray-kauluspaitoja, puhkipestyt t-paidat, chinokseja ja consseja. Unohtuiko jotain? Ai niin joo. Shortsit. En tiedä mistä ja milloin ne tulivat elämääni, sillä minähän olen aina vastustanut shortseja.. Ainakin aikaisempina vuosina. Nyt on kaikki toisin. Hyvästi hikiset farkut – tervetuloa luonnon oma ilmastointi!