asenneongelmia

16.2.2012, Klo 22:06 | Kirjoittanut

Tämä talvi on kyllä ollut meikäläiseltä tyylillisesti kehnoin esitys. Marraskuusta asti olen muhinut COS:in tummansinisessä, nahkataskuisessa villamekossa. Se on a) mukava ja b) lämmin. C) riittää.

Tyylimasennuksen olen saanut tuupattua vaikeasta keskivaikeaan pihistämällä pipoja Janin laatikosta. Siellä on nimittäin eri sävyinen harmaa kuin omani sekä yksi tummansininen. Väitän tätä asustamiseksi.

Ei tätä ankeilua voi laittaa silkkojen säiden piikkiin, toviin ei ole vain kiinnostanut pukea ja pynttäytyä. Toimiston muutostila ja remontin keskellä puuhastelu on ollut omalla tavallaan aika mukavaa (välillä on voinut dumpata exceltaulukot, kiivetä tikkaille ja maalata palan seinää), mutta mahdolliset maalinroiskeet ja leijaileva raksapöly ovat osaltaan kannustaneet laittamaan päälle jotain vähemmän tärkeää. Remontti onkin jo loppusuorilla: täytyisi varmaan pikkuhiljaa totutella ajatukseen asuista, joihin kuuluu muutakin kuin villamekko ja elämää nähneet villasukkahousut.

Mutta mitä sitä sitten päälleen pukisi? Olen selaillut nettikauppoja, kierrellyt kivijalkaputiikkeja, katsellut mallistokuvia eikä ilme ole juuri värähtänyt.

Ihan okei.
Nnneh.
No tavallaan, mutta ei ehkä itselle.

Tyl-sää.

Sitten olen käynyt omalla kaapillani, muistellut, että siellä olisivat asiat paremmin. Ovet avattuani olen lähinnä kiroillut ja tarttunut taas siihen väsyneeseen villamekkoon.

Siis kenen nämä rytkyt muka ovat? Olivatko nämä muka niitä, jotka olen vaivalla hankkinut luottovaatteiksini ja niistä monia jopa vuosien ajan sellaisina pitänyt? Urrrrgggh. Museoksi pitäisi kaappi muuttaa.
Mutta mitä hiivattia! Tuolla mimmillähän taitaa olla päällä minun museohameeni – se, jota en ole aikoihin käyttänyt, mutta jota en tohdi hävittääkään. Meikäläinen on yhdistellyt siihen tyköistuvaa, lyhyttä ja ohutta villapaitaa ja manannut, kun yhdistelmä ei näytä enää samalta kuin kolme vuotta sitten. Tai no – ongelma on itse asiassa juuri se, että se näyttää ihan samalta, kuin kolme vuotta sitten. Enkä minä ole vielä saavuttanut sitä ikää, että erityisemmin haikailisin menneiden vuosien perään.

Tässähän käy sitten juuri niin, että kiskon päälleni huomisaamuna sen hameen, kauluspaidan, ison villapaidan sekä jakun. Viimeistään peilin edessä hopeaketjuja kaulaan asetellessani repeän epäuskoiseen nauruun huomatessani, etten näytä itseltäni enkä mitenkään erityisen hyvältä.. Eikä kukaan tuttavistanikaan taida olla niin hillitynhallittu, että pystyisi naama pokerilla kuvailemaan asuani kohteliaasti vain mielenkiintoiseksi.

Naurun laannuttua saatan poistaa kokonaisuudesta jakun ja kauluspaidan, pyörähtää peilin edessä uudelleen, todeta että hitto vie ja rientää ovesta ulos. Ei siitä ehkä lempikokonaisuutta muodostu, josko koskaan sitä enää uudelleen edes nähdään. Mutta tulipahan testattua, väritettyä viivojen yli ja huomattua, että niissä elähtäneissä lemppareissa on potentiaalia vaikka mihin. Edes antamaan villamekolle ansaittu vapaapäivä.

Lienee aika pyyhkiä raksapölyt ja pakkashuurteet linsseistä ja katsoa kaappiin uusin silmin, paremmalla asenteella.

(kuva thesartorialist.com)

Lähetä:
  • Facebook
  • MySpace
  • Digg
  • del.icio.us
  • Mixx
  • Google Bookmarks
  • Print
  • email

8 kommenttia » “asenneongelmia”

  1. avatar Tanja
    16.2.2012, 22:37

    Tuohan näyttää aivan omalta museohameeltani, joka tosin on viimeset pari vuotta pölyyntynyt kaapin perällä. Tosin oma Acnen luottohameeni on tuota lyhyempi. Enkä raaski luovuttaa sitä kierrätykseen, kun kuvittelen vielä joskus käyttäväni sitä. Niin varmaan.

  2. avatar Annia
    17.2.2012, 14:19

    Joo, tyylimasennus täällä myös, terve. Olen käyttänyt tauotta muodottomimpia (siis ei sillä hyvällä tavalla) farkkujani koska niiden alle mahtuu kahdet villasukkikset, vaikka olen vannoutunut mekkotyttö. Olen myös ollut liian kauan meikkaamatta, myös juhliessa. Onneksi on kivat pokat ja helppo tukka niin voin väittää luukkini villatakkeineen olevan tomboy eikä ainoastaan ‘voi voi’ (olen tosin varmasti ainoa joka väitteen uskoo).

  3. avatar inke
    17.2.2012, 21:56

    Tanja, sen täytyy olla sama hame! Sen saa mielestäni lähestulkoon yhtä pitkäksi jättämällä ne kiristysnapit käyttämättä.. Sekä toivomalla, että kolttu pysyy ylhäällä ilman niitäkin :) Mutta joo, sama täällä – en raaski luovuttaa, koska sen aika tulee vielä. (Ja kyllä mä sitä syksyllä kerran taisin käyttääkin..)

    Annia, olkaamme armollisia – mekoissa ehtii hypellä taas keväästä syksyyn. Sitä paitsi olen aivan varma, että olet ihastuttava tomboy etkä laisinkaan voi voi. Viimeiset kaksi kuukautta on kieltämättä kiinnostanut kaikista eniten pitää jalat kuivina ja kroppa lämpimänä – tässä taistossa kaikki keinot ovat sallittuja! Ehkä sitä löytää vaatteiden ilot taas kevään lähestyessä… Näin on käynyt edellisinäkin vuosina, vaikka näissä samoissa soissa on taatusti kahlattu ennenkin!

  4. avatar Elina
    18.2.2012, 21:25

    Rasti ruutuun. Ratkaisin saman ongelman vaihtamalla paksun ja muodottoman villahuivin väriä mustasta hailakan vaaleanpunaiseen – alekorin pohjalta ei kirpaissut niin paljon. Aika sama mukaratkaisu.

  5. avatar juuli
    20.2.2012, 19:56

    Hei tohtiiko kysyä minkä kokoinen tuo (infamous) COS:in sininen mekkosi on? Ja onko malli kovinkin väljä? Harkitsen tässä itse tilausta, ja koko mietityttää.

  6. avatar inke
    20.2.2012, 20:45

    Elina, mukaratkaisutkin lasketaan, tässä on kyse nyt silkasta selviytymisestä!

    juuli, pahamaineinen nahkalappumekkoni on S ja sopivan väljä – tällaisen ei kuulu mielestäni olla tippaakaan väljempi. Onkos siellä vielä samoja mekkoja kaupan?

  7. avatar juuli
    20.2.2012, 21:42

    Pienen hetken oli aleosastolla, mutta katosi näköjään aika vikkelään. Ei ihme, on nimittäin hieno mekko! Mutta kiitos vastauksesta :)

  8. avatar inke
    21.2.2012, 22:06

    Päivystä vielä tovi COSilla, sinne aina välillä pompsahtelee palautuksia takaisin :)

Kommentoi