issues

Lisää lomakuvia! Kun ollaan käyty matkoilla, puhutaan kotiin palattua aina tietysti ensimmäisenä lomasäästä. No, kaikenlaista piisasi: alkuviikolla viileää tuulta, keskiviikkona tihkusadetta ja loppuviikkona hellettä. Säätiedotuksia tihrustaneina tiesimme, että keskiviikkona kannattaa mennä museoon. Muutkin olivat ilmeisesti nähneet samat tiedotukset, jono oli aamulla melkoinen. Lippujahan toki saisi ostaa netistä ja tulostaa etukäteen, mutta emme kai me nyt moiseen järjestelmällisyyteen lomalla sortuneet. Ennen lomaa ei uskaltanut tällä toisella matkaanlähtöyrittämällä enää ostaa verkosta piletin pilettiä, kumpikin taisi odotella pelonsekaisin tuntein tuhkapilven yllättävää hyökkäämistä ja reissun peruuntumista vielä lentokentällä lähtöportilla istuskellessaankin.

Huikea paikka tuo MoMA. Kehtaako myöntää, että kuusi valtavaa kerrosta toinen toistaan upeampia nykytaideteoksia taisi olla kuitenkin hieman liikaa yhdellä kertaa nautiskeltavaksi? Olo oli poistuessa hieman ähkyinen.

Onneksi taiteesta sai nautiskella myös museon seinien ulkopuolella. 8th Avenue/14th Street -metroasema oli täynnä aktiivisesti puuhastelevia pieniä pronssipatsaita. Hyvä, että maltoimme nousta junaan patsaiden ihastelulta. MoMA:n museokaupasta löytyneen turhan mutta ihanan taikurin hatun Inke suostui jättämään kauppaan viidentoista minuutin kitinän jälkeen. “Mutkumähaluun!”

Kuinkas ollakaan, taikurinhatusta pomppasi mystinen punainen taikakäytävä ja viinin riivaama Harry Potter!

Kuten jo tulikin mainittua, nautittu ruoka ja juoma oli kaikkialla todella maittavaa ja hyviä ravintoloita löytyy toki joka lähtöön ja joka tarpeeseen. Meatpacking Districtillä sijaitseva Pastis oli pätevä paikka, erityisen hauskaa oli lukea sitten kotona iltapäivälehdestä että kyseinen rafla on osa Sinkkuelämää-turistikierrosta kun Manhattanin neitinelikko on siellä ilmeisesti jossain vaiheessa sarjaa ehtinyt lounastamaan. Tätäpä emme tosiaan tienneet, onneksi sisään pääsi hienosti ilman Blahnikejakin baskerissa, pipossa ja tennareissa.

Keskiviikkoiltana piti vähän yrittää, laittaa jalkaan kengät joilla ei pysty joko korkojen, uutuudenkarheuden tai näiden yhdistelmän takia oikeastaan edes kävelemään ja mennä syömään hieman fiinimmin Cortoniin. Inkellä jalassa uudet tolpat Rag & Bonelta, Jan puolestaan sai vihdoin kauan haikailemansa broguesit joita ei ehditty tässä välissä enää kuvailemaan kun piti jo kiiruhtaa tehdyn pöytävarauksen perään.

Torstaina olikin hyvä sulatella edellisillan herkkuja ja elämystä taapertamalla yli Brooklyn Bridgen. Siellä se Vapaudenpatsas möllötti – lähempää sitä voi mennä katsomaan sitten seuraavalla kerralla. Perinteisiä turistinähtävyyksiä laukoimme melko vähän, monia olemme nähneet niistä kuitenkin jo aiemmilla matkoillamme. Aika meni silti aivan hirvittävän nopeaa vauhtia, vaikkemme oikeastaan mitään tehneetkään… Mutta parasta lomalla on se tallustelu, eri kaupunginosien tutkailu ja fiilistely, kadulla kulkevien ihmisten tiirailu kahvikupin tai viinilasillisen takaa, hyvä ruoka, hyvä seura ja VAATEKAUPAT! Jos nyt rehellisiä ollaan, kai sitä edes muotiblogissa saa?

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Ja äkkiä takaisin, keskenhän tämä homma jäi.

Tämä on niin tätä. Ensin ne meuhkaavat viikkotolkulla siitä, että ovat lähdössä lomalle, sitten ne tulevat takaisin ja pakottavat katsomaan niitä iänikuisia lomakuvia. No, kai se kuuluu asiaan. Huono laatu, olemattomat rajaukset ja mystiset kuvakulmat toki kuuluvat perinteisesti lomakuviin, mutta meidän kuvat eivät nyt tällä kertaa järjesty täysin edes aikajanaan. Aika tyypillistä.

Manhattanilla majailimme, tässäpä pala saarta ikuistettuna Brooklynin sillalta katsellen. On siellä suurta ja korkeaa. Vaikka onkin maailman suurin tuppukylä.

Ensimmäisinä päivinä oli aivan huikean tuulista, televisiossa puhuivat jopa myrskystä. Lentokone heitteli hieman ikävähkösti (no ok, ehkä vain hieman lentopelkoisen Inken mielestä) laskeutumisvaiheessa tuulenpuuskien mukaan, lisäksi tuuli ulvoi yöllä neljännessätoista kerroksessa olevaan hotellihuoneeseen todella hämmentävällä volyymillä.

No, ei se nyt kyllä ihan myrskyltä tuntunut, ainakaan istuskellessamme Central Parkissa. Aurinkoista oli, ei kylläkään mitenkään huikean lämmintä. Ja joo, pari reissuamme edeltävää viikkoa oli NYC toki kylpenyt lämmössä ja helteessä. Kymmenkunta lämpöastetta on toisaalta ihan toimiva keli kaupunkilomalla – eipähän tarvitse hiki päässä rampata ja pelätä lämpöhalvausta.

Teknologiankin tuulet toki puhalsivat. Lasikuutio-Apple Storessa oli toki pakko käydä omin käsin toteamassa, että se kaiken mullistava iPad on oikeasti olemassa. Aika herkku, olkoonkin että parin minuutin näpertelyn jälkeen sai tuon mystisen laitteen todeta olevan oikeastaan vain jättimäinen iPhone. Emme kylläkään ostaneet mukaamme omaa, eipä sillä täällä Suomessa kai vielä paljoa tekisi kun ei ole paikallisia applikaatioita juuri tarjolla eikä tuohon mahdu edes suomalainen sim-kortti. Vaikka mieli olisi kyllä tehnyt. Ku oishan se siisti.

Vaatekaupoissa kävimme. Lähes jokaisessa, joka vastaan tuli. Ainakin melkein.

Kuvat on napsittu nettikuolaussuosikki Oakin liikkeestä, mutta ei liene tarvitse erikseen mainita että muitakin hyviä liikkeitä tuolta toki löytyi. Täytynee listata muutaman hyvän liikkeen osoite tänne blogiin, jos joku joskus vaikka matka- ja shoppailuvinkkejä sattuisi kaipailemaan. Helppo ratkaisu vaatteita NYCistä etsivälle? Pörrää Sohossa, pidä silmäsi auki. Kivoja liikkeitä on edessäsi, takanasi, oikealla, vasemmalla, ylhäällä ja alhaalla. Ja varmasti vielä jossain muuallakin. Tarjonta on ihan huikeaa, olkoonkin että osaa liikkeistä ei kyllä oikeastaan erota toisistaan kun tarjonta on niin kovin samankaltaista. Se ei toki haittaa, jos tarjottu tyyli sattuu miellyttämään silmää…

Kävelimme viikon aikana aivan holtittomia määriä, jalankulkija kun saa kaupungista aina paremman kuvan kuin maan alla kiitäjä. Viikon metropassi ($25) tuli kuitenkin varmuuden vuoksi hankittua eikä se nyt aivan hukkaankaan mennyt. Asemat ovat pieniä, ahtaita ja hieman kuumottavia, mutta reitit melko selkeitä ja helppoja hahmottaa.

Loput lomakuvat huomenna, pitäkäähän ansaittu tauko matkaselostuksen uuvuttavasta kuuntelemisesta niin jaksatte sitten esittää taas kiinnostunutta siellä ruudun toisella puolen!

Olipahan matka. Silmänruokaa saimme vaatekaupoista ja katujen tyylitaitureista, sielunravintoa lomailumoodista. Mutta syötyä tuli, melko paljon ja poikkeuksellisen hyvin. Ohessa muutama vahvimman muistikuvan jättänyt ravintola, joihin suuntaamme kun seuraavan kerran taas NYCiin pääsemme ja joihin sinne reissaavien kannattaa meidän mielestämme piipahtaa.

Ennen kuin joku ehtii huomauttamaan – kyllä, suurin osa ravintolasuosituksistamme sijaitsee kivenheiton päässä hotellista jonne majoituimme. Ei huolta, uskalsimme myös poistua kotikulmilta! Lower East Sidella vain sattuu sijaitsemaan monia erityisen toimivia, mielenkiintoisia ja paikallisten kavereidenkin suosimia ravintoloita, hinnatkin ovat suht siedettävällä tasolla.

1. Joka aamun pelastaja – EarthMatters
177 Ludlow Street (Lower East Side)

Kasvista ja orgaanista. Huikeat smoothiet, ihanat voileivät. Kun löysimme tämän helmen hotellimme vierestä kolmantena aamuna, ei muita aamiaisvaihtoehtoja enää kaivattu. Oli ihanaa tankata itsensä aamuisin täyteen silkkaa puhtautta ja hyvyyttä, smoothien ja jaetun täytetyn leivän voimin jaksoi hienosti porskuttaa aina myöhäiseenkin lounasaikaan saakka. Tutkailemme parhaillaan kotona kahvilan ruokalistaa ja yritämme taatusti parhaamme mukaan kopioida jatkossa näiden ihanan täyteläisiä smoothiereseptejä täällä kotosalla. Ravintola toimi hyvinvarustellun ekokaupan yhteydessä – milloinkas tällainen täydellisyyskombo saataisiin myös Suomeen?

2. Täydellisin palvelu, paras kulinaristinen elämys – Corton
239 West Broadway (West Village)

Meillä ei oikeastaan ole mitään käsitystä siitä, mitä kaikkea söimme. Mystisiä pikku amuse-boucheja, hämäriä vaahtoja ja upeita asetelmia. Lehtikultahippusia kaviaarihelmien päällä, syötäviä kukkia, upea viinilista ja moitteeton palvelu. Kun poistui pikkulaan, hiipi pöytään eleettömästi tarjoilija viikkaamaan tuolille jätetyn servietin jälleen täydelliseksi kolmioksi. Kolmen ruokalajin menyy irtosi suht kohtuullisen 85 dollarin hintaan, mutta viinilistan kanssa kannattaa olla tarkkana ellei lompakkosi paina aivan liikaa. Paikka on kerännyt plakkariinsa kaksi Michelin-tähteä – mitä tähän nyt sitten enää lisäämään. Kaikesta hienostelusta ja pokkuroinnista huolimatta tunnelma oli yllättävänkin rento. Ei ehkä kannata mennä ihan farkuissa ja tennareissa, mutta puvut ja iltapuvut varsinkin voi huoletta jättää kotiin.

3. Rento meininki, loistava ruoka – Freemans
End of Freeman Alley, between Bowery and Chrystie (Lower East Side)

Hieman piilossa, kujan päässä sisäpihalla sijaitseva metsästysmajaksi sisustettu Freemans on pitkälti aina täyteenammuttu eikä ota pöytävarauksia vastaan ainakaan alle kuuden hengen seurueilta. Baariin kannattaa jäädä kuitenkin odottelemaan ja nauttia joku paikan hyviksi tunnetuista cocktaileista, sillä ruoka täällä on todella hyvää. Alkuun täytyy ehdottomasti ottaa juustoisen kermainen artisokkadippi, paikan kampasimpukka-annos on erittäin toimiva. Jälkkärit ovat mukavan konstailemattomia – kirpakka mansikkaraparperikiisseli toi mieleen mummolan kesät.

4. Brittihenkinen gastropubi Nykissä – The Spotted Pig
314 West 11th Street (West Village)

Tännekään ei pöytiä voi varata, mutta alakerran pubissa on hyvä tunnelma odotella, nautiskella samalla vaikkapa paikallinen olut ja katsella, miten jo pöydän ja ruokaa saaneet ihmiset taistelevat ravintolan kengännauharanskalaisten kanssa tarjoiltavien jättimäisten sinihomejuustohampurilaisten kanssa. Itse emme uskaltautuneet tällä kertaa testaamaan näitä varsinaisia sydänystäviä, vaan mutustelimme alkuruokalistalta löytyneitä, kylläkin myös jättimäisiä pehmeäkuorisia friteerattuja taskurapuja, herkkuherneitä sekä jo mainittuja ravintolan erikoisuuksia: ohuita, rosmariinilla maustettuja ranuja. Pekonin ystävien kannattaa ehdottomasti ottaa alkuun annos “Devils on Horseback” – luumun tai viikunan ympärille on kääritty peksuviipale ja kokonaisuus on tiristetty mukavan rapsakaksi. Näitä löytyy toki muidenkin ravintoloiden listalta, mutta The Spotted Pigin tulkinta oli erityisen maittava.

Bubblin’ under:

Pastis, 9 Ninth Ave (Meatpacking District)
Pala ranskalaista bistrotunnelmaa NYCissä. Symppis paikka, toimiva ruoka, siedettävät hinnat. Piipahda täällä, kun hortoilet Meatpacking Districtillä etsimässä Marc by Marc Jacobsin liikettä halvan Marc-krääsän, käsiveskojen ja söpöjen kesäkolttujen perässä.

Schiller’s Liquour Bar, 131 Rivington Street (Lower East Side)
Täällä söimme ensimmäisenä iltana maittavat hampurilaiset. Toimiva konsepti, kivan konstailematon sisustus, sukkela palvelu. Samat omistajat kuin Pastiksella.

Spitzer’s Corner, 101 Rivington Street (Lower East Side)
Paikka määrittelee itsensä amerikkalaiseksi gastropubiksi. Nautimme viinilasillisten kanssa ihanan raikkaat quinoasalaatit ja nuuhkimme kateellisina naapuripöytään pamahtaneita jumalaisen tuoksuisia pikkupurilaisia. Hyvä baarisnacklista, ainakin!