korkojen kera

Pari syksyä sitten innostuin viimein korollisista kengistä, kelpasivat ne vielä viime syksynäkin enkä niitä keväälläkään liiemmin vierastanut.

Koko kuluneena kesänä en sitten tainnut käyttää päivääkään korollisia kenkiä, korkonilkkurit laitoin piiiiiiiiiitkästä aikaa jalkaani toissa perjantaina. Myöhästyin aamulla kaikista mahdollisista raitiovaunuista ja kävelin korkkarikävelyn taidon unohtaneena nolona huojuen ja hoiperellen töihin. Jalkoja aristi koko viikonlopun. Matkaa oli kilometri.

Mikäpäs tässä, matalapohjaisia kenkiä on eteinen täynnä ja viihdyn niissä varsin hyvin. Monet mekot ja mahdollisesti muutkin asut varmasti näyttäisivät paremmilta jos kengissä olisi hieman kantaa ryhtiä tuomassa, mutta tällä hetkellä… Ei vain kiinnosta. Loputon mukavuudenhalunikohan tähän on syynä?

Olisivatkohan nuo pleksilasikoron varassa varvastelevat terveyskengät sitten sopiva kompromissi äkillisestä korkokammosta kärsivälle?

No, eivät kyllä. Yäh.

Kengät Simone Rocha, 695 €, colette.fr