viime hetken tärpit

Nyt tulevana viikonloppuna alkaa viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Sideways-festivaali. Viime vuonna se oli ihan täydellinen, joten en epäile hetkeäkään, etteikö se olisi sitä myös tänä vuonna. Tosin tänä vuonna täydellinen auringonpaiste taitaa vaihtua eeppiseen sateeseen.

Jos olet tulossa kyseisille festareille ja olet hukassa, mitä bändejä siellä pitäisi nähdä, niin ei hätää. Pelastan sinut hädältä. Olen koonnut perjantaille ja lauantaille täydelliset musatärpit.

Pe:

PJ Harvey (Klo 22:45-0:00, Sideways Stage)

Tämä englantilaislegenda tulee vihdoinkin Suomeen keikalle. Eihän siihen mennyt kuin pari vuosikymmentä. Näin PJ:n pari viikkoa sitten Barcelonassa keikalla ja voin sanoa, että hän tulee vetämään luultavasti festareiden kovimman keikan!

Explosions In The Sky (Klo 20:45-21.45, Sideways Stage)

Post-rockin nerot, joiden kitaravallit ja maalaileva tunnelma hurmaavat kuuntelijan täysin. Täydellista musiikkia pimeisiin kesäiltoihin.

Redder (Klo 17:30-18:15, Warehouse)

Helsinkiläinen tummanpuhuvaa elektronista musiikkia soittava Redder on kerännyt ulkomailla enemmän kunniaa ja mainetta kuin Suomessa. Jos lämpenet James Blakelle ja The XX -henkiselle musiikille, niin sinun pitää ehdottomasti mennä kuuntelemaan Redderiä.

https://www.youtube.com/watch?v=0Onveue6EYY

Kiki Pau (klo 17:00-17:30, Plaza)

Indiepopinsa psykedeliaan vaihtanut Kiki Pau on nykyisin harvinainen näky lavoilla. Yhtye vetäytyi pari vuotta sitten määrittämättömälle tauolle, joten odotan itse innolla, mitä herrat ovat saaneet luotua kuuntelijoille.

PK Keränen (Klo 19:45-20:45, Kellohallin Lihadisco)

22-Pistepirkon siirryttyä telakalle on bändin laulaja PK Keränen keskittynyt monipuolisiin soolokeikkoihinsa, joissa on kuultu niin uudelleen sovitettuja garagerock-klassikoita ja harvinaisia Pistepirkko-biisejä kuin yllättäviä tulkintoja esimerkiksi Chisun ja Lykke Li:n tuotannosta.

Eevil Stöö (Klo 21:45-22:45, Plaza)

Suomiräpin legenda!

La:

Black Twig (Klo 14:30-15:15, Sideways Stage)

Suomi-indien nerot!

Iisa (Klo 16:00-16:45, Sideways Stage)

Regina-yhtyeen solistin hempeää ja tunnelmallista poppia ei voi jättää väliin.

Noah Kin (Klo 15:15-16:00, Park Stage)

Noah on nuoresta iästään silti ehtinyt luoda huikean uran itselleen. Englanniksi räppäävän herran keikat ovat aina kovia. Herra pitää kuuntelijat otteessaan alusta loppuun asti.

Peaches (Klo 22:00-23:00, Park Stage)

Kanadalaisen legendan keikat ovat täynnä vaaran tunnetta, hyvällä tavalla. Peachesin sykkivä biitti ja välillä hieman roisit lyriikat saavat sinut bailaamaan.

Kelela (Klo 19:15-20:15, Warehouse)

FKA Twigsin jalanjäljissä liikkuva synkän R’n’B:n prinsessa veti ihan tajuttoman kovan keikan viime vuonna Kuudennella Linjalla, joten tätä keikkaa on pakko mennä kattomaan.

Circle (Klo 23:00-00:00, Warehouse)

Porin legendat, Suomalaisen vaihtoehtomusiikin kuninkaat jne. Mitkään maailman hehkutukset eivät riitä kuvailemaan tätä bändiä. Hyvin harva bändi pystyy muuntautumaan näin monta kertaa kuin Circle. Yhtyeen keikat ovat aina ihan erilaisia. Koskaan ei tiedä mitä on luvassa, oli se sitten pukeutumistyyli tai itse musiikki. Se voi olla kasarivaikutteista heviä tai sitten maalailevaa ambienttia.

Oranssi Pazuzu (22:00-23:00, Alley Stage)

Sludgea, doomia, bläkkistä, krautrockia ja psykedelia-vaikutteista metallia sekoittava Oranssi Pazuzu on yksi niistä bändeistä, joita odotan innolla näkeväni festareilla.

Keikkojen lisäksi Sidewaysilla on myös erittäin mielenkiintoisia keskusteluita kuten esimerkiksi:

Pe 17.6.2016 klo 17:00-18:00

Jyri Lipponen (Levykauppa Äx), Aleksi Pahkala (ex-Stupido Shop) ja Anssi Mononen (12”-levykauppakirjailija) keskustelevat toimittaja/levykeräilijä Otto Talvion johdolla suomalaisten levykauppojen nykytilasta ja lähihistoriasta.

Oltuani 11 vuotta levykaupassa, joista  7 vuotta Stupido Shopissa, niin odotan innolla tätä keskustelua

La 18.6.2016 klo 19:00-20:00

Kirjailija Katja Kallio on haastanut Paperi T:n elokuva-aiheiseen debattiin, mutta minkälainen se on loppujen lopuksi? Se kiinnostaa tietää, koska Paperi T tietää aika paljon elokuvista.

Nähdään viikonloppuna Teurastamolla!

rather steamy

Nyt olen hankkinut jotain niin mahtavaa, että miltei tekisi mieli lähteä saarnaamaan siitä ovelta ovelle käännyttääkseni vääräuskoisia oikealle polulle!

”Anteeksi, mutta oletteko jo kuulleet Höyrylistä? It’s like Botox for your clothes!”

Niin. Olen liki epäterveellisen innoissani vaatehöyryttimestä, jonka tavoilleni uskollisena tietysti nimesin jo ennen kuin sain sen ulos myyntipakkauksestaan. (Olen myös hysteerisen tarkka vaatteideni sileydestä, joten toivon, että yritätte ymmärtää fanaattista suhtautumistani asiaan.)

Oikein pätevä höyrysilityskeskus meiltä jo entuudestaan löytyikin, jollaiseen satsaamista kaikille lämmöllä (lolz) suosittelen. Pyykkiä on ilo silittää, kun rauta sihahtelee supersuoristavaa höyryä, pysyy tasalämpöisenä eikä tihkuta vettä silitettävään kankaaseen.

Aamuhässäkkään sopivaa touhua tämä tavanomaista sujuvampi silittäminenkään ei kuitenkaan ole: silityskeskus lämmittää itseään muutaman minuutin, raudan ja laudan esiinkaivamisessa ja poislaittamisessakin on oma vaivansa. Tjooh – ryppyinen paita jääköön odottamaan parempaa ajankohtaa.

Studioissa ja vaatekaupoissa olen törmännyt todella vaikuttavaa jälkeä tekeviin, mutta kooltaan varsin massiivisiin ammattilaistasoisiin höyrytyslaitteisiin. Ei siis rautaa ja lautaa, vaan kädessä pidettävästä suuttimesta puhisevaa höyryä täsmäiskuna suoraan henkarilla roikkuvaan vaatteeseen!

Ihanaahan se olisi kotosallakin suoristaa edellisestä käyttökerrasta rypistyneeseen hameeseen jääneet rypyt rivakasti ilman lautojen ja rautojen koollekasailua, mutten valitettavasti keksinyt, missä mahtaisin ammattihöyrytintäni – eli käytännössä pyörillä kulkevaa suurehkoa ämpäriä – säilyttää. Ja olisipas tuota yhden vaatekaapin rypyille tullut hieman hintaakin, jos niitä olisi lähtenyt ammattilaitteistolla suoristelemaan…

Kotikäyttöön tarkoitettuihin kevyisiin käsimallin höyryttimiin suhtauduin hieman skeptisesti – heikosti pihisevästä kapistuksesta tulisi lähinnä huono mieli. Pari viikkoa sitten näin kuitenkin eräiden kuvausten stylistillä tällaisen kotimallin höyryttimen in action, ja höyrytysjälkihän vaikutti yllätyksekseni varsin pätevältä! Kuvausvaatteet oli varmasti silitetty kunnolla etukäteen, mutta sovittelusta ja mallailusta matkaan jääneet rypyt taikoi suht kepoisella kotihöyryttimelläkin pois tuosta noin vaan.

Näkemästäni vakuuttuneena päätin viimein liittyä höyryttäjien onnelliseen joukkoon ja panostin saturaisen tehokkaimpaan (varsin pikaisella googlailulla) löytämääni malliin. Hintaeroa halvempiin versioihin ei ollut kuin muutama kymppi, mutta lisätehoa ja -höyryä tästä valitsemastani Philipsistä löytyy vähintään tuon rahan edestä.

Pikaisen testailun jälkeen olen vakuuttunut, että tämä kapistus tulee olemaan vielä kovassa käytössä!

Rapiat 700 grammaa painava, sähköjohdon päässä puhiseva höyrytin lämpenee käyttövalmiiksi vain 45 sekunnissa. Pienen, laitteen kahvaan mahdutetun vesisäiliön kertatäytöllä sai todella sukkelasti sekä freesattua viikkausjäljet villaneuleesta (Suomen kesä) että höyrytettyä suoraksi kunnon vekeille vetäytyneen viskoosisekoitehameen. So fresh, so clean.

Onhan tässäkin tietysti yksi ylimääräinen ohjelmanumero aamukiireeseen, mutta aikaa on heikkoina silitysviikkoina vienyt niiden käyttökuntoisten ja sen päivän silmää miellyttävien vaatteiden etsiskelykin.

Höyryttimelle löytyy jatkossa varmasti tilaa matkalaukustani, mutta toivoisin, että puututte asiaan, mikäli ylläni leijailee jatkossa lämmin, kostea vesihöyrypilvi. Tällöin on syytä tarkistaa käsilaukkuni ja takavarikoida Höyryli hetkeksi jäähylle.

Philipsin Steam&Go -vaatehöyrystin, ovh 99,90 €
– mutta HOT TIP (haha, taas): hobbyhall.fi tarjoaa mallia tällä hetkellä parinkympin alella.

lähes täydellinen

Lähtökohtaisesti olen tällä hetkellä todella tyytyväinen vaatekaappini nykytilaan. Sieltä löytyy vaatteita, jotka ovat kulkeneet mukanani jopa kymmenisen vuotta, muutamia, jotka lähenevät jo matkansa loppua sekä vastaavasti myös tuoreita tapauksia, joiden tarina on vasta alkanut. Olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, että suurin osa vaatteistani sopii keskenään hyvin yhteen – sekä tietty tämän seurauksena tai ansiosta myös siitä, että näytän lähes samalta joka päivä. Pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää.

Tästä huolimatta löytyy kaapistani vielä (vähintään) yksi puute: kunnon pukukengät. Sellaiset klassiset ja vähäeleiset, jotka vain paranevat vanhetessaan. Kuten esimerkiksi nämä täydelliset derbykengät Aldenilta.

Välillä menee pitkiäkin pätkiä, ettei näitä muista edes kaivata, puku kun ei arkipukeutumiseeni kuulu. Mutta näin hää- ja juhlasesongin aikaan asian kanssa tulee tuskailtua kyllä ihan loppuvuodenkin edestä. Aiemmin on tullut priorisoitua hankinnoissa vaatekappaleita, joiden kanssa elää arkea, mutta enpä kyllä enää mielelläni tekisi yhtään juhlaanlähtöä kamppaillessani sinnepäin-kenkävalintojen äärellä.

Muistiin kirjattakoon: osta nyt ne pukukengät.

Alden Cordovan Derby Blucher, 815 €, nittygritty.com