just eikä melkein

Toissaperjantaina juhlin ensimmäisiä pikkujouluja, jotka nostattivat minulle mitä melkoisen kovan joulu- ja sisustuskuumeen. Toipilaskoiran seuraksi juhlailtana kotiin jäänyt Jan on katsellut touhujani kummissaan nyt parisen viikkoa, kun kannan sommittelumielessä kippoa ja kynttilää tasolta toiselle sekä tuon kukkia kotiin noin joka toinen päivä.

Syynä moiseen kotoilukohtaukseen olivat tietysti Varpusen ja Finnish Design Shopin järjestämät pikkujoulut, joiden tunnelmia pääsee kurkistelemaan kuvien kautta vaikkapa Varpusen, Annan, Saijan taikka Peetan blogeista. (Minullakin oli kyllä kamera mukana, mutta juhlissa oli niin paljon uusia tuttavuuksia jututettavana, että unohdin koko kuvailuhomman ihan totaalisesti… Siis vitsi miten hienoja koteja ja sisustusblogeja jengillä on?!)

Juhlissa piipahti myös ihan oikea joulupukki, joka oli osannut sujauttaa minulle pakkaamaansa lahjakassiin niin osuvan lahjan, ettei paremmalla väliä. Tom Dixonin messinkinen viivoitinhan on kuin luotu meikäläiselle, jolle kaverit vinoilevat loputtomista post it -lappulistoista, kaiken mahdollisen muovitaskuttamisesta ja laminoinnista sekä toisinaan suht ahdistavastaksi äityvästä täsmällisyydestä.

Voinemme nyt siis lisätä tähän neuroosilistaan maailman kauneimman viivottimen myötä paljon täsmällistä ja luotisuoraa alleviivaamista.

Viivotin oli myöskin siitä täydellinen lahja, etten ole siihen liittyen kuullut kertaakaan villitysteni myötä turhankin tutuksi tullutta lausetta meillä ei ole enää kaappitilaa. Tässäpä siis jouluksi jotain pientä, kaunista ja tarpeellista hänelle, jolla on jo lähes kaikkea. (Paitsi sitä kaappitilaa.)

Mutta jos minulla olisi kaappitilaa, uskaltaisin kirjoittaa pukille ehkä myös seuraavista kotijutuista, joista osa saattaa kyllä päätyä tänne joulun jälkeen. Että mitä sitä sillä kaappitilalla, en minä näitä piilotettavaksi haluaisi kuitenkaan…

Sisustushaaveita Finnish Design Shopin valikoimista.

Joanna Laajiston Edit-seinävalaisin, 372 € 
Sohvan päälle tarvittaisiin lukuvaloa ja tämähän ilahduttaisi muutenkin kuin valollaan. Tämän haluaisin nähdä kyllä ensin livenä mitat hahmottaakseni.

Tom Dixonin Form-teekannu, 199 €
Vannon, että tämän jälkeen meillä vietettäisiin jatkuvaa teehetkeä. On se kaunis!

Muuton Silent-vaasi, pieni 35 € ja iso 49 €
Hattaranpinkki vaasi saattaisi sopia kivasti muistuttamaan meitä siitä, ettei kaikkea tarvitse aina ottaa niin vakavasti. Tai siis toivottavasti sopii, koska tällainen tuli jo tilattua. Köh.

Menun We Gridy -peili, 94,90 €
Jos tämä kaunotar jäisi lojumaan pöydälle meikkaamisen jälkeen, ei kellään (ei nyt mainita nimiä näin joulun alla) voisi olla siihen mitään nokankoputtamista.

***
Ensimmäisen kuvan mieluisan viivottimen sain joululahjaksi Finnish Design Shopilta.
Omaan makuuni olevat poiminnat Finnish Design Shopin tuotevalikoimasta ovat postauksessa vastikkeetta sekä puhtaasti omasta tahdostani.

she’s a beauty!

Bang & Olufsen Beoplay A9

Viitisen vuotta meitä mainiosti palvelleet Genelecit menivät muuton yhteydessä vaihtoon. Etsiskelimme pitkään ja hartaasti uutta, optimaalista ratkaisua kotiimme. Kahta kaiutinta ei millään oikein saanut asettumaan tämän kämpän sisustukseen järkevästi – ei ainakaan siten, että kajarit olisi myös suunnattu fiksusti äänentoiston kannalta. Vanhoista hyväksi todetuista luopuminen oli vaikeaa, mutta melkoisen väistämätöntä.

Vähempään emme kuitenkaan halunneet tyytyä. Kriteereinä uusille kajareille olivat loistava äänenlaatu, kaunis muotoilu sekä käytännöllisyys (lue: mahdollisimman vähän piuhoja). Nähtyäni tanskalaisen Øivind Slaatton Bang & Olufsenille suunnitteleman Beoplay A9 -kaiuttimen valintamme olikin sitten pitkälti selvä.

Tämä on ensimmäinen tietämäni kaiutin, joka toimii myös sisustuselementtinä. Nättejä kaiuttimia tietty on nähty, mutta tämä on jotain.. Muuta.  Slaatto itse sanoo pyrkineensä suunnittelemaan kaiuttimen, joka muistuttaisi enemmän huonekalua kuin konetta ja tässä hän on mielestäni onnistunut aivan mainiosti. Langattomuudesta suuri plussa: kaikki musiikki on aina yhden napinpainalluksen päässä, olkoon lähteenä sitten puhelin, tablet-laite tai tietokone.

Mikä parasta: sen lisäksi, että se näyttää hyvältä ja on helppokäyttöinen, on myös äänenlaatu kerrassaan loistava. Sehän toistaa jopa Inke 3D:n superbassojytke-soittolistat ongelmitta! Onnea naapurit..

kotipääsiäinen

Harvinaista, mutta pyhät vietettiin tällä kertaa ihan vain kotosalla ja oman porukan kesken. Nyt tuntuu, ettei pääsiäisenä tullut tehtyä yhtikäs yhtään mitään, mutta kuvasaldo kertoo toista:

Super-Kaapo …Kaapo ehti hakemaan monta monituista lumipalloa jäällä kirmatessaan…
Remontti-Kaapo…sekä avustamaan isäntää kattolamppujen asentamistöiden viimeistelyssä.
Lihansyöjätulppaanit? Inke puolestaan päätti ostaa hillityn tyylikkäiden pääsiäiskukkien sijaan neonvioletteja lihansyöjätulppaaneja (henkilövahingoilta vältyttiin, mutta eivätkös näytäkin vaanivilta?!)…
Itse tehty! Believe or not.…sekä leipoi maailman kauneinta ja helpointa leipää – kahdesti.
lenkkiKyllä kannatti: leipien ylenpalttisen mutustelun jälkeen lenkille lähtemiseen tarvittavan motivaation löytäminen olikin sitten yllättävän helppoa.

Lisäksi pääsiäisvapaisiin mahtui hyvää ruokaa, ikuisuuskiistelyä mämmin hyvyydestä sekä noin 25 jaksoa Arrested Development -sarjaa – näin käy, jos on uusi telkkari ja kokeilussa Netflix. Ai niin, sekä vihdoin viimein siistiksi ja toimivaksi raivattu vaatehuone!

Levännyt olo, mitenkäs teillä?