Koneet pysyivät kiinni myös heinäkuun viimeisenä viikkona. Varsinaista lomakiirettä ei enää niinkään pidellyt, mutta ymmärtänette, että näissä maisemissa antoi mielummin silmän levätä meressä ja tuntureissa. Syysmuotia ja tyyliseikkoja enemmän mietityttivät aivan muut asiat: sopuleiden vaellusreitit ja päämäärät, sopivien savukala-annosten rakentelu (pitäisi olla sellainen, josta tulee lähes ähkyyn muttei ihan kuitenkaan) sekä optimaalisiin löylyihin vaadittava heitettävän veden määrä.
Nyt olemme takaisin kaupungissa ja lomapäivätkin ovat loppuunlasketut. Mielet ovat kaihoisat, mutta ei tässä nyt masennuta: loma ei olisi voinut olla täydellisempi.
Seuraavaa odotellessa.
