Kadonnut veli Jan Bluth, mahdollisesti mukana uusissa jaksoissa uusine silmälaseineen. No, ainakin henkisesti. This party is gonna be off the hook!

Arrested Development, 4. kausi, 26.5. Netflix.
Silmälasit Garrett Leight

Ennen tätä kesää en ole perusvalkoisesta Purcellista lipsunut, mutta nyt piti rikkoa kaavaa kukkaisella parilla. Voihan nimittäin olla, että vietän tietämättäni kymmenvuotisjuhlaa ja se on kukkien paikka se! Vastapainoksi hankin kuitenkin freesin parin valkoisia, jos ei vaikka joka päivä olekaan niin kukkea fiilis.

Vinkki Purcell-klubiin halajaville: oman kokemukseni pohjalta väittäisin, että Purcellit kannattaa hankkia puoli kokoa omaa Converse All Star -kokoaan suurempina. Oman kokemukseni perusteella ehdottomasti myös väittäisin, että Purcellit kannattaa hankkia. 

Kesäfiilis! Kunhan sade lakkaisi…

Tunnustettakoon, ettei alkuvuosi ole ollut kohdallani mitään urheilujuhlaa. Maalis- ja huhtikuu olivat töiden vuoksi niin jumalattoman kiireisiä, etteivät aivoni lopulta enää ymmärtäneet hakea jumppa- ja juoksutuokioista helpotusta duunisumaan. Olen kyllä käveleskellyt (lue: hortoillut) Kaapon kanssa pitkin puistoja ja rantoja, mutta kovin tavoitteelliseksi liikunnaksi kaikkea nuuskivan terrierin perässä laahustamista ei kai voida kutsua.

No, eipä jäädä piehtaroimaan menneisiin: nyt laitetaan sitten kerralla kaikki kuntoon! Ja siis pikavauhtia. Vajaassa viikossa. Oho.

Nimittäin pari viikkoa sitten Intiassa ollessani bongasin meiliini tulleen kutsun, johon vastasin ajatuksissani “joo, tottakai, kuulostaa tosi kivalta, tulen myös sinne brunssille sen jälkeen” oikeastaan sisäistämättä, mihin olen ryhtymässä. Tulevana sunnuntaina juoksen Adidaksen kutsumana Naisten Kympin.

Mahdollisesti itken ja juoksen.

Aloitin tavoitteellisen treenaamisen eilen, muutaman viikon juoksutauon jälkeen. Siis muutaman, eli noin seitsemän. Apua. Hävettää.

Yllätyksekseni sain kuitenkin todeta, että aiemmat ponnisteluni juoksemisen kanssa eivät ole olleet lainkaan turhia. Kaikki kunto ei ole valunut minusta sohvatyynyjen väliin! Kylmiltään juoksin kuitenkin 6 kilsaa, vieläpä meikäläistä tyydyttävään aikaan.

Nyt kun tässä ollaan tunnustamisen makuun päästy, myönnettäköön, ettei matka ollut mitenkään suunniteltu. Päätin vain katsoa minne “tuo tie” vie ja hups, sehän vei pitkälle. Tätä se on, kun lähtee juoksemaan uudehkoilla kotikonnuillaan vailla suuntavaistoa ja paikallistietämystä.

Juoksu ei varsinaisesti ollut mitenkään maailman iiseintä enää parin viimeisen kilsan kohdalla, mutta jos kotiin tulee omin jaloin ja oksentamatta, ei se ihan mahdottoman kamalaakaan voinut olla.

Eli näillä eväillä sunnuntaina kympille! Jos tässä viikolla pari lenkkiä vielä kävisi jolkottelemassa uskonvahvistukseksi.

Mutta yksi haaste vielä olisi: sunnuntaiseen koitokseen pitää kasata tietysti voimaannuttava soittolista. Jonkinlaiset pohjatyöt on onneksi tehtynä, kun olen keräillyt kuukausien varrella Spotify-soittolistaa juoksumusiikiksi pätevistä hip hop -klassikoista.

Parhaiten liikunnasta nimittäin harhauttaa mukana räppääminen äänettä. Olen täysin vakuuttunut, että vastaantulijat uskovat minun vain haukkovan happea ja heiluvien käsieni kramppaavan. Eivätkä ne kauaa ehdi tuota ihmettelemään, minähän parhaillaan juoksen pois tapahtumapaikalta. Hah! 

Siispä kysymys: mitäpäs listalleni lisäisin? Kaipaan apua, koska juuri nyt vaikuttaisi siltä, että just niiden biisien kaivaminen muistini syövereistä vaatisi muutamaa drinkkiä ja illanviettoa erään tietyn vanhan kaveriporukan kanssa.. Mutta eihän tällainen tavoitteellinen urheilija nyt ennen KISOJA (!!!) moiseen sorru, eihän?

Valmiin listan jaan kanssanne. Auttakaa naista pulassa! Holla!

Puolisen vuotta sitten kirjoitin jenkkiläisen Post Overallsin vaatteiden kiinnostaneen minua jo vuosia. Kynnys tilata vieraan merkin tuotteita netistä sovittamatta on melkoisen korkea, sillä postitusrumba ei suinkaan ole ilmaista saatika kovinkaan mieltä ylentävää puuhaa.

Toukokuun alussa keräämäni rohkeus ohitti järkeilyni ja ryhdyin tuumasta toimeen. Pari klikkiä ja muutama päivä myöhemmin UPS-setä seisoikin jo oven takana paketin kanssa. Kuten ehkä kuvasta jo päättelittekin, osui tilaukseni nappiin. Jopa niin nappiin, että kuvassa näkyvä kombo oli ylläni varsin poikkeuksellisesti kaksi päivää putkeen!

Eli jep, kyllä kannatti haaveilla. Mitäs muuta Post Overallsilta löytyykään…

Kaiken järjen mukaan tarjolla pitäisi olla hyvää tavaraa, edellisen kerran kaapit nimittäin käytiin läpi elokuista Fashion-kirppistä varten. Silloin armoa saaneet mutta sittemmin vähälle käytölle jääneet vaatteet saavat luvan lähteä, saattaapa joukossa olla muutama niin sanottu virheostoskin.

Siispä käteistä mukaan ja tulevana sunnuntaina 19.5. Ravintola Maxilliin Fashion-kirppikselle kello 12-15! Tuttu tapahtuma ei taida enää liiemmin esittelyjä kaivata: täältä löytyy sitä hyvää kamaa. Ja mikäli säät vain säilyvät suotuisina, levittäytyy kirppis ensimmäistä kertaa myös ravintolan edustalle. Pidetään peukkuja.

Inke ajatteli perkata eritoten mekkorekkiään rankalla kädellä, Jan myy herrain kauluspaitoja, pikkutakkeja sekä jalkineita. Herratkin mestoille, siis! Kertauksen vuoksi:

Fashion-kirppis
Ravintola Maxill
Korkeavuorenkatu 4
Su 19.5. klo 12-15
Pöytämaksut lahjoitetaan Sairaalaklovnit Ry:n toiminnan tukemiseen.

Kauluspaita orSlow, £ 195, thebureaubelfast.com
Päällyspaita Arpenteur,  175, thebureaubelfast.com
Housut Vetra, 217 $, hickorees.com
Kengät Converse, 140 €, nittygrittystore.com
Silmälasit Garrett Leight, 285 $, garrettleight.com
Vyö Tender £ 145, superdenim.co.uk

Nhu Duong Tanning Pant, 240 €, aplace.com

Tästäpä pehmeä alku uuteen viikkoon. Ilon kautta!

Pahoitteluni hiljaiselosta myös omalta osaltani. Kun Inke vietti viikon työmatkalla, niin minä vietin sen jackrusselinterrierin omistautuvana yh-isänä. Mahtavaa puuhaa, mutta kyllä Kaapossa riittää tekemistä kahdellekin… Yhdeltä ihmiseltä ei löydy tarpeeksi raajoja kaikkien niiden pallojen heittelyyn ja järsittävien luiden kiinnipitelyyn.

Koiralenkkien välissä ehdin onneksi ulkoiluttamaan itseänikin. Ja voi, kuinka rakastan sitä tunnetta, kun voi lähteä juoksemaan shortseissa ja t-paidassa vielä iltakahdeksaltakin! Viikon saldo oli 34 kilometriä – aikamoinen suoritus, jos otetaan huomioon, että Boostieni ensimmäistä satasta tahkosin kasaan lähes pari kuukautta. Kyllä tuo asfaltilla juokseminen valon ja lämmön siivittämänä vain on huomattavasti mielekkäämpää puuhaa kuin jäisen ja pimeän Töölönlahden ympäri jolkottaminen parta huurussa.

Onkohan seuraava satanen täynnä vielä tämän kuun puolella?

[Lukijan huomioon saatettakoon: Kengät saatu testikäyttöön Adidakselta, mielipide kirjoittajan vilpitön.]

Huhuu, onko siellä enää ketään langoilla? Pahoittelut hiljaiselosta: työ lennätti minut viikoksi Delhiin ja piti otteessaan niin kovin, ettei aikaa bloggaamiselle tai edes blogin ajattelemiselle valitettavasti liiennyt. Nyt möllöttelen kotosalla reissusta ryytyneenä ja kokemaani kulttuurishokkia pohdiskellen, mutta ei kai se auta kuin yrittää palata päiväjärjestykseen, muutamaa kokemusta rikkaampana.

Reissuvarusteita ja Intian hurjille helteille soveltuvia vaatteita kaupungilta haeskellessani piipahdin COS:iin. Riemusta kiljuen ja tavoilleni uskollisena kiikutin kassalle tämän varsin kesäisen tummansinisen pitkähihaisen bomber-jakun. No, ainakin se on sataprosenttista silkkiä ja henkäyksenkevyt.. Mutta parhaimmillaan se taitaa kuitenkin olla alle neljänkymmenen asteen keleillä.

Kevät se taisi saapua Helsinkiin kun käänsin sille hetkeksi selkäni, lämpömittarin mukaan tulkitsisin tämän sunnuntain jo kesäpäiväksi.

Menetinkö juuri yhden vuodenajan? Toissaviikolla kuljin vielä villakangastakissa, mutta nythän tuolla ei taida enää takkia oikein tarvitakaan? Siis täh. 

Talven kanssa tulen jotenkin toimeen, kevättä ja syksyä rakastan. Kesä on kyllä muuten ihana, mutta meikä ei yksinkertaisesti handlaa toppeja ja shortseja. Minä tykkään villasta ja hihoista! Armoa!

Onneksi tuli mennäviikolla sentään harjoiteltua liikojen vaatteiden käyttämistä hellesäillä… Jos pystyy olemaan kymmenen minuuttia neljässäkymmenessä asteessa mustissa farkuissa, selviää Suomen kesästäkin takuulla ilman hihattomia minimekkoja. Levollisin mielin kesäkauteen, siis.

Semi-pilottitakki-bleiseri, 125 €, cosstores.com