Pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla viikonloppuna, mustiin pukeutuneena – totta kai. Oli kivaa, kiitos kaikille vanhoille ja uusille tutuille!
Paita Monki
Hame Acne
Kengät Minimarket
Laukku Chanel
Arkisto: ‘Yleistä’
05/02/10
6.2.2010, Klo 14:32 | Kirjoittanut inkepositiivinen yllätys
10.11.2009, Klo 17:00 | Kirjoittanut inkeSuurena, suurena The Strokes -fanina tartuin Julian Casablancaksen soololevyyn pelonsekaisin tuntein. En pettynyt – päinvastoin. Hyvä levy, toimiva kokonaisuus.
Jos levy olisi esitelty minulle uutena The Strokes -levynä, olisin ollut ehkä hieman järkyttynyt. Syntikoita?! Mutta Casablancaksen soolona tämä kyllä toimii. Strokes-mielleyhtymiä ei hyvinkin tunnistettavan, laahaavahkon lauluäänen ja -tavan vuoksi voi välttää millään, mutta on tässä niin paljon uusiakin elementtejä, että soololevyn tekemisessä on ollut jokin pointti. Toivottavasti neljäs The Strokes -albumi näkee kuitenkin vielä päivänvalon, eiköhän sillekin tilausta olisi.
Viikon tehosoitossa 11th Dimension, kuunnelkaa – mutta varoitan.. Tätä ei saa pois repeatilta.
pikku myy vai musta punahilkka?
18.10.2009, Klo 20:30 | Kirjoittanut inke
Ha haa. Farkkujen etsintäretki perjantaina päättyi ennen kuin farkkuosastolle saakka edes ehdin. Mekkotanko koitui kohtalokseni. Ei haittaa, vaikka farkkuparin etsinnät siirtyvät seuraavan palkkapäivän jälkeiselle ajanjaksolle, sillä farkkujen sijaan löysin jotain ehkä vielä kipeämmin kaipailemaani.
Siinä se nyt sitten roikkuu, täydellinen musta Pikku Myy -mekkoni. Minimarket tosin nimittelee mekkoaan Punahilkka-mekoksi – kyseessähän on sama mekko, jota viime kuussa ihastelin punaisena mutta pohdiskelin, olisiko se liian rooliasumainen. Mustana mekkoa en ollut aiemmin nähnyt, ja kun sen tangolta bongasin, meinasi happi loppua kesken. Ja ei, mustana tällä mekolla ei ole mitään tekemistä kevätjuhlanäytelmien kanssa!
Mekko löytyi kaupunkikierroksemme ensimmäisestä liikkeestä, valitettavasti sitä oli siellä yksi ainoa kappale, liian suurta kokoa. Ei se nyt päälläni aivan valtava ollut, mutta varsinkin kainaloiden alta mekko tuntui liian väljältä. Suurempaakin kokoa olisin voinut varmasti käyttää, mutta pieni ylimääräinen väljyys joka suuntaan häiritsi hieman… Olihan se toki supermukava päällä, mutta ei ole kivaa, jos miettii koko ajan miltä se omaa kokoa oleva versio olisi mahtanut päällä näyttää. Yleensä dumppaisin vääränkokoisen koltun saman tien, mutta tässä oli kaikki muuten niin kohdallaan.. Mekkoa oli vain joka suuntaan noin sentti liikaa.
Tästä huolimatta varasin mekon ja lähdimme pohtimaan kokoasioita tarkemmin pienelle kaupunkikierrokselle. Seuraavaksi päädyimme Beamiin, jossa mekko osui tangolta samantien silmään. Koko oli sielläkin valitettavasti se sama, hippasen verran liian väljä. Pettymys iski kovaa, mutta tällä kertaa ei ihme kyllä tarvinnut murehtia kovin kauaa. Mistä ihmeellisestä kohtalon johdatuksesta tässä olikaan kyse, mutta mekko roikkui kuin roikkuikin oikeassa koossa takahuoneen puolella. Joku ystävällinen sielu oli varannut mekon aamupäivällä ja sanonut tulevansa hakemaan sen samana päivänä ennen kahta – tai ei ollenkaan. Onnekseni varaaja ei täysin ymmärtänyt mekon yliluonnollista täydellisyyttä, sillä oikean kokoinen mekko odotteli minua ystävällisesti piilossa vielä iltakuuden aikaan.
Minä en todellakaan jäänyt enää pohtimaan: materiaali on 100% villaa, siinä on pitkät hihat sekä taskut sivusaumoissa. Helma on takaa hieman pidempi ja mekko laskeutuu aivan käsittämättömän nätisti. Tuijottelen kolttua tyhmä hymy kasvoillani jo kolmatta päivää. Ensi viikonlopuksi on pakko järjestää debyyttitanssiaiset.
krimskramssua
10.10.2009, Klo 11:00 | Kirjoittanut inke
Whyred on puskenut markkinoille oman korumallistonsa yhteistyössä Maria Nilsdotterin kanssa. En valita, hyvältä näyttää – jos voisin, hankkisin noista jokaisen. Ihania, levähtäneitä kellon koneistoja ja killuttimia.
Korut on tehty hapetetusta hopeasta, oikeista kivistä ja emalista, pisteet siitä. Jos tällaisia hyväntuulisia ja elämää nähneen näköisiä krimskramssukoruja on sattunut kaupoista löytämään, ovat ne tupanneet olemaan ihan aitoa muovia ja messinkiä. En tarkoita, että pukukorujen täytyisi olla silkkaa puhdasta kultaa, aitoja helmiä ja timantteja, mutta ehkäpä nämä kestäisivät muoviversioita paremmin käyttöä ja aikaa.
Vaikeaa valita noista Whyredin koruista juuri se oma suosikkinsa. Viimeisen puolen tunnin aikana olen päättänyt oikeanpuolimmaisen kaulakorun olevan sydämeni valittu, rakastunut rannekoruun ja todennut vasemmanpuoleisen kaulakorun olevan kuitenkin se täydellisin asun yksityiskohta valkoisine kellotauluineen.
Mikä parasta, tuollaisten yksityiskohtia vilisevien huomionkiinnittäjien seuraksi ei tarvitsisi pukea kuin musta mekko tai farkut ja t-paita. Todella pelkistetty, arkinenkin asu antaisi korulle kunniaa, koru puolestaan herättäisi perusvaatteet uuteen eloon. Täydellistä.
Whyred Necklace, 209 €, Bracelet 176 € ja Pocketwatch Necklace 319 €, whyred.se
hienosteleva trendiniekka
5.10.2009, Klo 8:00 | Kirjoittanut inke
Digitodayn taannoisen artikkelin mukaan iPhone-käyttäjä tyypillisimmillään on hienosteleva trendiniekka; ”neitimäinen” mies tai nainen, joka arvostaa muotoilua, helppokäyttöisyyttä ja uskaltaa kokeilla uusia asioita. iPhone-käyttäjä työskentelee mielikuvissa mainosten, muodin, median tai liiketoiminnan parissa.
Ok, myönnetään – osui ja upposi. Mainosten, muodin tai median parissa työskentelen tosin vain mielikuvissani. Uudesta lelusta olen innoissani, tätä olen himoinnut ensimmäisen mallin julkistamisesta saakka. Nyt sattui sitten vanha iPod sopivasti alkaa osoittamaan elinkaarensa päättymiseen viittailevia merkkejä eivätkä puhelinasianikaan olleet mitenkään hyvällä mallilla, joten sain viimein kasaan tarpeeksi tekosyitä moisen kapistuksen hankintaan. Ehkäpä tästä on hyötyä myös blogin pitämisessä, vaikka mitään postauksia tuskin pystyn kosketusnäytöllä laatimaan. Nyt on ainakin kamera aina mukana, jos jotain ikustamisen arvoista satun näkemään!
Tällaiselle tännekaikkimullehetinyt-sukupolven tekeleelle puhelimen hankintaan liittyneet käytännöt olivat kyllä hajottavinta hetkeen. Jonotin omaa kapistustani yhdeksän pitkää viikkoa – enkä itse asiassa laitetta sen jonon kautta sitten saanutkaan. Odotettuani tekemäni varauksen saapumista seitsemän viikkoa, sain kuulla liikkeessä, että jonossa oli enää 13 ihmistä edelläni. Soitin kaksi viikkoa myöhemmin varaukseni perään, ja olin jonossa jo kolmastoista. Jep, puhelimia oli tällä välin saatu liikkeeseen yksi kappale. Ja minun kohdallani kaikki meni kuitenkin kuten pitikin, netin keskustelupalstojen turhautuneiden vuodatusten perusteella muun muassa monien varaukset ovat hävinneet mystisesti listoilta. Lisäksi toimitusaikataulut ovat olleet pitkälti tuurista kiinni – toimitusajat ovat heitelleet viikoilla, riippuen siitä minkä mallin olet mennyt tilaamaan ja mihin liikkeeseen.
Hihani paloivat, ja aloin soittelemaan jälleenmyyjiä läpi lyhyemmän jonon toivossa. Ensimmäinen liike ei ottanut varauksia enää ollenkaan vastaan, Applen toimitukset ovat ilmeisesti pahasti jäljessä tilausten huikeaan määrään nähden. Toiseen liikkeeseen soitin ääni vapisten ja hieman nolona kysyäkseni turhaan, miten epätoivoiselle sijalle pääsisin heidän jonossaan.
Hyvä, etten selälleni lentänyt kun langan toisesta päästä kysyttiin, josko haluaisin tulla noutamaan heillä hyllyssä olevan laitteen kotiini jo tänään. Eihän tällaista tapahdu tosielämässä!
Odotettu ja kaivattu lelu vaikuttaa kaikin puolin kivalta ja elämän laatua parantavalta (lue: roikun netissä tästä eteenpäin myös bussimatkat), vaikken ole päässyt soittamaan sillä vielä ainuttakaan puhelua. Onneksi sillä voi leikkiä langatonta verkkoa hyödyntäen ja iPodinahan se toki toimii jo nyt.
Sain puhelimen itselleni viime torstaina, 1.10. Koska en jaksa käydä läpi numeron vaihtamiseen liittyvää rumbaa ja koska pidän nykyisestä, helposta puhelinnumerostani melko paljon, saan kunnian odotella vielä tovin liittymäni siirtymistä Soneralle. Täysin kohtuullisen reilun viikon odottelun jälkeen pääsen ilmeisesti suorittamaan ensimmäiset puhelut laitteella jo 9.10!
Veikkaan, että koko epätoivoisen jonotusoperaation taustalla on mystinen salaliitto, jonka tarkoituksena on simuloida Suomen trenditietoisille tyyliniekoille millainen Neuvostoliitto olisi vuonna 2009. Ei näin.
tillinn tallinn tömpsis
8.8.2009, Klo 22:29 | Kirjoittanut issuesBlogimme on pari päivää tauolla pienestä etelänlomasta johtuen. Sunnuntaina siis Tallinnaan, palaamme kotiin ja blogin pariin taas maanantai-iltana. Raporttia kenties myöhemmin.
(Kuva Ego Travel)
the sartorialist feat. antonio picardi
30.7.2009, Klo 20:32 | Kirjoittanut janVähän aikaa sitten pistettiin Scott Schumannin kirja ennakkotilaukseen. Kirja julkaistaan 12. syyskuuta ja maltan tuskin odottaa, että kirja saapuu postissa. Joudumme varmasti heittämään kolikkoa siitä, kumpi pääsee lukemaan sen ensimmäisenä.. Tai sitten luetaan sivu kerrallaan, päät vierekkäin. Hmm.. Vai pitäiskö lukuoikeudet ratkaista blogipostauskilpailulla? Se meistä, joka on postannut enemmän juttuja kun kirja saapuu, voittaa oikeuden lukea sen ensin (ja kiirehtimättä).
The Sartorialist kuuluu minullakin niihin blogeihin jossa vierailen lähes päivittäin ihastelemassa niin ihmisten pukeutumista kuin myös hienosti otettuja kuvia. Tämä kuva on omasta mielestäni yksi blogin parhaista hetkeen.
Moitteeton tyyli päästä varpaisiin. Fact.
