Yadayadayada

« Vanhemmat artikkelit
Uudemmat artikkelit »

tennaritytön paluu

28.11.2011, Klo 21:35 | Kirjoittanut

Hieman ylläolevan kaltainen asu päätyi päälle tänä maanantaina. Tässäpä täydellinen haavemaailmaversio päivän ihanokei-viritelmästä. Mutta mullapa oli lenkkarit jalassa, töissä! Eikä ollut virkistyspäivä.

Minusta jotenkin tuntuu, että olen teille muutaman sanasen velkaa noista uusista tennareistani. Ettepä tainneet odottaa?

Itsenikin yllätin. Lenkkarit, minulla? Töissä, ei kuntosalilla? Ovatko broguet ja pikkuruiset herrainkengät nyt loppuneet maailmasta?!

Sitä uskoo löytäneensä tyylinsä ja olevansa trendihössötysten saavuttamattomissa. Viime päivien aikana olen jo pariin otteeseen saanut todeta, että ei se nyt ihan näinkään yksiselitteistä ole. En kylläkään myönnä syöneeni sanojani tai kääntäneeni takkiani – väitän vain löytäneeni tyyliini uusia osasia ja laajentaneeni tyylini määritelmää. Siis ihan eri asia kuin takinkääntäminen.

Lenkkarit joutuivat kyllä pehmittelemään meikäläistä hyvän tovin. Ensimmäisen kerran muistan nähneeni juoksukengät ilman turisteja ja tuulipukuja Lisa C:n blogissa jo viime vuoden huhtikuussa. Ensimmäiset reaktioni olivat jotain inhon, kauhun ja järkytyksen välimaastosta. Siis miksi.

Sitten niitä lenkkareita vilahteli parissa muussakin blogissa, minä ymmärsin niitä vain vähemmän ja vähemmän. Maailmahan on täynnä kauniita kenkiä! Miksi pitää sitten ehdoin tahdoin kiskoa jalkaan lenkkipolkujen ulkopuolellakin juuri ne kengät, joita jo ostaessaan kammoksuu, mutta taipuu neonväreihin, hopeiseen muoviin ja miljooniin detaljeihin vain kenkien voittamattomien teknisten ominaisuuksien vuoksi?

Puolitoista vuotta aivopesua kuvasaasteella, muutama Tukholman reissu… Sitten tuli yksi sunnuntaiaamu, jolloin aamupalapöydän keskustelu ajautui jotenkin lenkkareihin. Sen verran järkeä oli molemmilla vielä päässä, että vain retrommat mallit kiinnostivat – rumia ja huippufuturistisia juoksulenkkareita emme ole vielä kelpuuttaneet edes juoksukäyttöön. Siinä sitten molemmat myönsivät ujoina, että jotenkin niitä nyt tekisi mieli ja että pitäisiköhän sitä kuitenkin ja…

Vertaistuen voimauttamat laittoivat sitten tilaukset vetämään. Vielä ei kaduta, päinvastoin – hirmuisen vapauttavaa oli olla vaihteeksi jotenkin vähemmän nipu-napu. (Mutta juu, myönnettäköön että tennari-Inke pelkäsi koko päivän joutuvansa johonkin elämää tärkeämpään ylläripalaveriin. Living on the edge: lähes asiattomat kengät!)

Takki A.P.C. Minimalist Coat, 430 €, apc.fr
Pipo A.P.C. Knit Cap, 45 €, apc.fr
Mekko COS Leather Pocket Dress, 69 €, cosstores.com
Sukkahousut A.P.C. Tights, 45 €, apc.fr
Laukku Want L.E.V. Orly Shopper Bag, $725, lagarconne.com
Tennarit New Balance W576, 109 €, sneakersnstuff.com

Tagit: , , ,
Aihe: Inspiraatiota, Kengät, Laukut, Vaatteet, Yadayadayada | 8 kommenttia »

kommentoinnista

15.8.2011, Klo 13:56 | Kirjoittanut

Kaikki ennallaan, hälytystila ohi!

Sellainen tiedotusluontoinen asia olisi nyt kerrottavana, että aiemmasta käytännöstä poiketen kommenttinne ohjautuvat nyt välitilaan odottelemaan hyväksyntäämme, eivätkä lävähdä enää suoraan näkyviin blogin puolelle.

Syynä tähän on vain ja ainoastaan joku WordPress-blogialustasta löydetty haavoittuvuus, jonka vuoksi ilkeät hakkerismiehet ja -naiset voivat jättää kommentiksi jotain koodintynkää ja sitten romahtaa kaikki, blogi sekä maailma. Yyh.

Palataan taas vanhaan malliin, kun WordPressin haavat ovat parantuneet. Toivottavasti teidän tekee vielä mieli jättää kommenttia tänne, se olisi meistä hirmuisen mukavaa.

Aihe: WTF, WTF, Yadayadayada, Yadayadayada | Kommentoi »

margaret howell s/s 2011

26.5.2011, Klo 13:43 | Kirjoittanut

Nämä Margaret Howellin mallistot ovat aina jotenkin niin kovin rauhoittavia. Kuvia katsellessa palaa pakostakin perusasioiden äärelle ja huomaa olevansa onnellinen siitä, mitä kaapista jo löytyy. Sama toistuu sesongista toiseen: Howell on kyllä vaatekaapin kulmakivien mestari, ainakin mitä omaan makuuni tulee.

Niin, sitä samaahan tämä pitkälti on kuin viime syksynä ja sitä edeltäneenä keväänä: beigeä, valkoista, harmaata ja mustaa. Ja ah, miten ihanaa että Howell ei ole liiemmin irroitellut – tähän kevääseen on tosin tullut mukaan hiven hillittyjä sinisävyjä.

Mielestäni tämä on silti äärimmäisen mielenkiintoista. Minä kun en taida koskaan kyllästyä tuijottelemaan täydellisesti yhdisteltyjä perusvaatteita. Löydän itseni aina ihastelemasta sellaisia täydellisesti rullattuja chinojen lahkeita, jotka putovat sirojen herrainkenkien tai valkoisten kangaskenkien yläpuolelle nilkan paljastaen. Ja miten hyvältä näyttääkään väljän kauluspaidan hiha rennosti käärittynä ja hyvin istuviin mustiin housuihin yhdistettynä! Omistaapa myös musta, rentolinjainen jakku, joka solahtelisi ongelmitta osaksi asuun kuin asuun. Haukkukaa tylsäksi, mutta olen enemmän innosta ihmeissäni vuodesta toiseen toimivien perusasioiden äärellä kuin toisinaan varsin kokeellisia ja katseita keräämään tekemällä tehtyjä, internetiin ikuistettuja katutyylejä katsellessani.

Sitten kun saisi vielä itsensä uskomaan, että se riittää - aika usein sitä huomaa seisovansa aamulla peilin edessä valkoisessa kauluspaidassa ja farkuissa miettimässä että mitähän tähän pitäisi lisätä kun nyt on niin vähän. Ihanaa, että yhä useammin vastaukseksi on riittänyt ai niin, se hajuvesi.

Tagit:
Aihe: Tahtoo, Vaatteet, Yadayadayada | 9 kommenttia »

mekko vs. mekko

11.4.2011, Klo 20:58 | Kirjoittanut

Kevätmekkojen kaksintaistelu – bring it on!

Vasemmassa laidassa, vanhassa roosassa Opening Ceremonyn röyhelömekko. Oikeassa laidassa, tummassa vihreänharmaassa pilkkukuosissaan Girl by Band of Outsidersin klassisempi malli. Kilpailijat ovat molemmat 450-500 dollarin painoluokassa ja kilpailevat La Garçonnen tallissa.

Mekonjanoinen, naisvoittoinen yleisö kannustaa suosikkejaan, tuomari on tavallaan puolueeton mutta toivoo molempien voittavan. (Tai voittavansa molemmat.)

*Ding-ding-ding*, erä yksi:

Kilpailijat silmäilevät toisiaan halveksuvin, mutta huolestunein katsein. Kisasta on tulossa todella tiukka.

Taistelupukarit kiertelevät toisiaan pitkältä tuntuvan hetken, mitään ei oikein tapahdu ja tuomari on hämillään. Jännitys tiivistyy pisaroiksi salin kattoon. Lopulta Opening Ceremonyn Peter Pan -kaulukset tekevät ensimmäisen hyökkäyksen: ne pieksevät ja pitävät pilkkanaan vihertävän kilpailijansa tavanomaista kaula-aukkoa. Yksi-nolla vasemmalle.

Luonnonläheisissä väreissä viihtyvä pilkkukuosi ei vielä tästä vapise ja näyttää lopulta vasenta koukkua lappapuuronpunaiselle – yksi-yksi.

Toinen erä, *kong*:

Ensimmäisessä erässä varsin tasavertaiset kilpailijat painivat toisen erän alussa hihanmitoista. Roosan lyhyt puhvihiha on kesäinen, mutta Girl by Band of Outsidersin hiha vetää lopulta pidemmän korren, koska väittää pärjäävänsä myös kylmemmissä olosuhteissa. Yksi-kaksi.

Opening Ceremony ei tästä vielä lannistu, vaan riepottelee säälimättä Girl by Band of Outsidersin mekkoa vyötäröttömiä ihmisiä sortavasta kangasvyöstään hulmuhelmansa heiluen. Kaksi-kaksi.

*Ding*, viimeinen rundi:

Kilpailijat ovat käyneet tauolla tuulettumassa, koska kumpikaan ei taida kestää vesipesua. Tilanne edelleen kaksi-kaksi.

Erän alussa Girl by Band of Outsidersin mekko selättää Opening Ceremonyn version ja lyö vastustajaansa vyön alle väittäen tämän saavan kantajansa näyttämään isolta lapselta. Tum-tum-tum.

Opening Ceremony kaivaa koristeommeltensa ja -vekkiensä välistä viimeisen annoksen tarmoa. Se ponnistaa viime hetkillä altavastaajan asemista ja taistelun tiimellyksessä sähisee, että mitäpäs siihen sanot, jos tuomari mekon kantaja haluaakin tapansa mukaan näyttää isolta vauvalta? Kolme-kaksi.

Harmaanvihreä mekko muistuttelee toimivuudestaan kaikkien maailman kauniiden, harmaiden villatakkien seurana, tönäisee roosan julmasti vasten kehän reunaa ja keulii olevansa väriltään possunpunaista mekkoa imartelevampi.

Peli menee likaiseksi, eikä loppua rähinälle näy… Ja se tuomarikin on siirtynyt jo pukuhuoneen puolelle selailemaan netistä mahdollisia muita värivaihtoehtoja. Julistetaan tasapeli.

Opening Ceremony Pleated Godet Dress, $449 vs. Girl by Band of Outsiders Alene Dress $506, lagarconne.com

Tagit: ,
Aihe: Tahtoo, Vaatteet, Yadayadayada | 6 kommenttia »

a.p.c. -kesää odotellessa

17.3.2011, Klo 20:03 | Kirjoittanut

A.P.C.:n kesä näyttää hyvältä… Ja tutulta, kuten aina. Ei haittaa, niin kauan kuin tykkään. Ja minähän tykkään.

Mukavinta oli kuitenkin se fiilis, joka valtasi mieleni kun luin tämän sähköpostiini juuri kilahtaneen A.P.C.:n tiedoksiannon otsikon. Siinä puhuttiin nimittäin nimenomaan kesästä 2011, kevään vaatteet esiteltiin jo tovi sitten. Kesää kohti mennään, jonkinasteinen keväthän meillä on jo. Tällä hetkellä minä odotan vain vappua – enää neljäkymmentäneljä pitkää vuorokautta!

Ei, en erityisemmin kaipaa nakkeja, perunasalaattia, kutistunutta ylioppilaslakkia, väljähtänyttä skumppaa muovimukeissa saatika sitä perinteistä napakan flunssan hankkimista Ullanlinnanmäellä. Aasinsilta, tattadadaa: noin neljänkymmenenneljän päivän päästä minä mahdollisesti seison New Yorkin Sohossa A.P.C.:n liikkeessä, ihastun palavasti yhteen näistä kesämekoista ja naureskelen itselleni, kun vien vaatteet takaisin Jenkeistä Eurooppaan yksi kerrallaan.

Kyllä se aina tippaleivät voittaa. Ja siman.

Tagit:
Aihe: Tahtoo, Vaatteet, Yadayadayada | 2 kommenttia »

joku niämine

16.3.2011, Klo 20:04 | Kirjoittanut

Huhtikuun Renti-lehessä oli joku Niämine esittelemässä lattapohjaisia kenkiään.

Niämine on aika otettu saamastaan kunniasta, hauskaa että pyydettiin. Kiitoksia Trendi ja Liisa.

Aihe: Kengät, Omat asut, Vaatteet, Yadayadayada | 4 kommenttia »

tissues

14.3.2011, Klo 18:04 | Kirjoittanut

Molemmat nuhakuumeessa, Inke parin päivän etumatkalla. Palailemme blogin pariin jahka henki jälleen kulkee eikä sormien niveliä kolota enää niin juukelisti.

Aihe: WTF, WTF, Yadayadayada, Yadayadayada | 4 kommenttia »

early bird

4.3.2011, Klo 17:31 | Kirjoittanut

Synttärilahja 2011 tuli eilen kotiin, noin kaksi kuukautta etuajassa. Kun hieman pelotti, että loppuvat kesken ja jään ilman ja…

Eivät loppuneet, mutta nyt pelottaa, miten muka selviäisin järjissäni ottamatta tuota ihanuutta käyttöön ennen huhtikuun loppupuolta. Eipä taida toteutua. Tällä hetkellä olemme Tukholmassa ja kannan jatkuvaa huolta siitä, miten se pärjää yksin kotona ja josko joku luonnonmullistus tai karmiva onnettomuus tuhoaa sen viikonlopun aikana ennen kuin ehdin oikeastaan edes tutustumaan siihen.

Palaan takaisin maanantaina, Jan jatkaa matkailua ja tulee kotiin vasta perjantaina. Mitäpä luulette – pysyykö paketti kiinni, kun sitä (tai siis minua) vahtiva eagle-eye on muilla mailla?

Ps. Eilinen Nationalin keikka oli pala taivasta.

Tagit:
Aihe: Uutta, Yadayadayada | 6 kommenttia »

maitokahvi

2.3.2011, Klo 10:00 | Kirjoittanut

Viimeisen viikon ajan sormenpääni ovat olleet maitokahviin dipatut. Tykkään! Talven pitkälti viininpunaisissa kynsissä viihtyneenä vaaleampi sävy tuntuu raikkaalta, sopivan kiltiltä ja keväiseltä. Tykkään toki myös siitä, että vaalea sävy on armollinen – pieni kuluma kärjissä tai lakkapalasen irtoaminen kynsinauhan vierestä ei huuda läsnäoloaan samalla tavalla kuin tummissa lakoissa.

Olisin mieluusti myös jakanut kuvan keväisen raikkaasta lopputuloksesta, mutta katsoin parhaaksi säästää teidät ilmeisesti hivenen elämää nähneiltä kynsinauhoiltani. Lushin Lemony Flutter kyllä auttaa, mutta ihmeisiin ei sekään pysty.. Varsinkaan, jos kynsinauhojen ympärille kiinnitetty ihminen on viime aikoina muistanut tarttua purkkiin noin joka toinen päivä.

Kynsinauhojen nykytilasta huolimatta olen varsin neuroottinen, mitä kynsilakkaan tulee: jos palanen lohkeaa, tunnen pakottavaa tarvetta pitää käsiäni loppupäivän taskussa. Tunnustettakoon, että kynnet lakattuani siirrän lakkapullon sekä pikakuivattavan päällyslakan käsilaukkuun mahdollisesti yllättävien korjaustoimia vaativien hätätilanteiden varalta.

Siitä huolimatta, että minulla on lähtökohtaisesti aina kynsissäni lakkaa, en kärsimättömänä ihmisenä erityisemmin pidä lakkaamisesta. Bravuurinumeroni onkin kolmen kynnen lakkapinnan tärveleminen jo lakkapulloa sulkiessa… Sen kerran kun onnistun, pyrinkin pitkittämään lakanvaihtovälejä toisinaan naurettavuuksiin asti.

Kun kynsien kärjistä paistaa parin päivän näppiksenhakkaamisen jälkeen milli lakatonta pintaa, kaivan lakkapullon esiin, täytän kolot värilakalla ja siloitan kokonaisuuden suht eheäksi kerroksella päällyslakkaa. Kiireessä, ekstralaiskana tai vain muutaman kynnen lakkauksen kuluttua teen hätäratkaisun, tartun lasiviilaan ja viilaan ne kuluneet kärjet pois häiritsemästä. Tadaa, päivä tai pari lisää elinaikaa lakkaukselle!

Todettakoon vielä, että olen ollut varsin tyytyväinen nails.incin lakkojen pysyvyyteen. Löysin merkin taannoin saatuani ilmaispullon jonkun akkainlehden kylkiäisenä, nyt uskaltauduin tilaamaan toisenkin värin. Ehkäpä tilaan vielä kolmannen ja neljännenkin, olkoonkin että lakkojen tilaaminen pelkkien nettisaitin kuvien perusteella on osoittautunut lähinnä loistavaksi mahdollisuudeksi haalia kaappeihin sinne päin -sävyjä.

nails inc. -lakkoja toimittavat Suomeen mm. feelunique.com ja lookfantastic.com, n. 13-14€/pullo.

Tagit:
Aihe: Kosmetiikka, Yadayadayada | Kommentoi »

mulberry a/w 2011

23.2.2011, Klo 20:28 | Kirjoittanut

Tämäkin vielä – ennen minulle riitti pelkkä Mulberryn laukkujen perään kuolaaminen, nyt iskevät jo vaatteetkin. Olen viimeisen parin vuoden aikana kasvanut värien käyttäjänä (tunnustan jo muitakin kuin mustan ja harmaan) enkä enää kavahda tyttömäisiä yksityiskohtiakaan… Tai no, en kavahda pieniä tyttömäisiä yksityiskohtia. Suosikkini on malliston lintumekko, joka on lähes ällösöpö, mutta rauhaisa väritys pitää homman ja tipuset jokseenkin hanskassa.

Ihania värejä ja paljon inspiraatiota! Minäkin haluan olla tuollainen Alexaa raahaava englantilainen ruusu… Laukku toki on jo, mutta vielä pitäisi päästä vieroittautumaan takin parina viime kuukaudet kulkeneesta michelinmies-toppatakista ja saada tämä kasvatusvaiheessa oleva tukkani pubiruusukuosista kohti tuollaista hillityn hallittua huolettomuutta.

(kuvat style.com)

Tagit:
Aihe: Laukut, Tahtoo, Vaatteet, Yadayadayada | 9 kommenttia »

« Vanhemmat artikkelit
Uudemmat artikkelit »