Vaatteet

18/03/12

19.3.2012, Klo 20:40 | Kirjoittanut

Marni at H&M -malliston lanseeraus meni minulta aivan poskelleen, pipariksi ja penkin alle. Tuona torstaiaamuna painelin tietokoneeni nappeja jo ennen kahvinkeittimen nappuloita, vain huomatakseni malliston tulevan nettimyyntiin vasta puolenpäivän tienoilla.

Toissatorstaille ajoittuivat myös työpaikkani isommat kinkerit, käytännön järjestelyt saivat minut unohtamaan heti töihin päästyäni, mikä on tuo mystinen “tietokone“, josta monien olen kuullut puhuvan. Paikan päälle Aleksille en ehtinyt edes haikailemaan ja malliston muistin seuraavan kerran oikeastaan vasta kaverin tultua juhliin esittelemään uusia Marni-korviksiaan.

Perjantaina nettikauppa julisti loppuunmyytyä ja meikäläinen heitti hanskat tiskiin. Ollaan sitten ilman pyjamaa. (Onneksi juhlat olivat sentään hyvät.)

Tänä lauantaina olimme muilla kaupunkiasioilla. Koska vapaapäivä oli sujunut mutkattomasti ja mieliala oli korkealla, ajattelin uskaltautua katsastamaan Marni-tankoja yli pari viikkoa myöhässä, koska tiesin, että nyt ehkä kestäisin odotettavissa olevan takaiskun.

Mitäpä vielä. Isäntämiehen elkein kävelin tangolle, tartuin viimeiseen siellä roikkuneeseen pyjamapaitaan, löysin kokolapusta numerot kolme sekä kuusi ja marssin kassalle.

Kotona tanssin pienet voitontanssit, pyjamapaidassa peilin edessä. Jip-jip-jip! Nyt kävi niin sanotusti munkki – tuplahillosilmällä.

Paita Marni at H&M
Housut Acne
Tossut Converse
Sensuroituna ruudulla vielä työn alla oleva Nyt-juttu

vikatikki

16.3.2012, Klo 20:27 | Kirjoittanut

Nahkahihainen mekko pisti silmääni Kööpenhaminan COS:illa. Pysyin kovana, kotona oli jo nahkahihainen villatakki enkä tiedä montako nahkahihaista vaatekappaletta tyttö voi tarvita. (Lisäksi olin juuri ennen mekon bongaamista taistellut itseni sovituskoppiin sekä ulos sieltä, eikä minulla ollut pienintäkään aikomusta mennä takaisin loputtoman jonon hännille.)

Kotiin päästyäni vierailin varmuuden vuoksi COS:in verkkosivuilla, josko se mekko vaikka ilmestyisi valikoimaan. Järkeilin nahkahihamekon ja superpaksun villatakin käyttöajankohtien seuraavan toisiaan, jälkimmäinen palvelisi talvella ja ensin mainittu sitten keväämmällä. Sitten se ilmaantui sivuille, minä klikkailin. Miten mikään voisi olla parempaa seuraa lenkkareille keväänä 2012?

Into piukeana hain pakettini viime lauantaina. Kotiin päästyäni revin postituspussin auki, kiskoin mekon päälleni, ryntäsin hymyillen peilin eteen…

…ja seuraavaksi huomasinkin iloitsevani siitä, että COS:in postituspussi on uudelleensuljettavaa sorttia. Ei jumalauta, mikä kinkkupussi. Hirmuisen hieno ilman Niemistä sisällään, minä ja takamukseni suosittelevat mekkoa litteämmälle väelle. Ellet sitten erityisesti pidä collegemekoista, jotka myötäilevät jokaista kurvia niin, että Fiorellan spandex-koltut olisivat kateellisia. No okei, tämän lycraprosentti jää taatusti alle viidenkymmenen, minä vain petyin kun odottelin rennompaa linjaa ja sain omaan makuuni turhan tyköistuvan tekeleen.

Mietin hetken vaihtavani mekon kokoa isompaan, mutta taidan kuitenkin säästää itseni uudelta pettymykseltä ja säästää seuraavan asiointini Helsingin puodin avajaisten jälkeiseen ajankohtaan. Onkos joku jo kuullut juoruja avajaisajankohdasta?

COS Leather Sleeve Dress, 89 €, cosstores.com

murr murr

12.3.2012, Klo 21:37 | Kirjoittanut

Jatketaanpa vielä tovi aiheesta eläinkuosit. Nämä internetviidakossa vastaan tallustelleet kuvat olivat nimittäin mitä parhainta terapiaa puumapelkoiselle! Kaukana on Opium-parfyymillä kyllästetty, röökinkäryinen kissanainen aniliininpunaisine helmiäishuulineen, tilalla on söötti maskottinallukka. Tai joku hybridieläin: yläoikealla on selkeästi leopardigekko, mutta tuosta pantterikanista en ole aiemmin kuullutkaan, vaikka olen sentään biologin tytär. (Joka tunnistaa noin kolme kasvia ja neljä lintulajia, köh. O)

Kuvat tulivat vastaan fortyovertwenty-blogissa, mutta ovat ilmeisesti alkujaan merkin itsensä ikuistuttamia.

takkien taitajat

6.3.2012, Klo 21:58 | Kirjoittanut

A.P.C.:n syysmallisto näytti kokonaisuudessaan mainiolta. Siis huikeasti kevättä onnistuneemmalta, mikäli minulta kysytään… Ja kysytään tai ei, kerroinpahan silti. Nuori kapinallinen.

Erityisesti silmääni miellyttivät takit – ylläri-pylläri! Pikaisen laskutoimituksen mukaan minulla on viisi takkia kyseiseltä merkiltä. Enkä tunnusta olevani (ainakaan mitenkään erityisen – köh) maaninen A.P.C.-takkien keräilijä – tässä on vain käynyt niin, että yksi merkki hallitsee takkiasiat ylitse muiden ja muille ei juuri ole henkareita jätetty.

Syksyä en vielä halua ajatella – kunhan nyt kevääseen selvittäisiin – mutta maaliskuiset mielihaluni ovat kuvan laidoilla. Pidätän oikeuden muuttaa mielipidettäni ennen syyskuun saapumista.

A.P.C.:n syyskokoelma katseltavana style.comissa

elämän pelastaja

5.3.2012, Klo 20:21 | Kirjoittanut

Toissatorstaisen Marni at H&M -katselmuksen jälkeen eksyimme Hennesin showroomilta Weekdaylle, hyvässä seurassa. Yläkerrassa nautitun samppanjalasin siivittämänä säntäsin sovituskoppiin tangolta poimimani mustan mekon kanssa.

Eipä ollut kuitenkaan huono horjahdus, sillä siitä lähtien olen elellyt onnellisena mustassa, polvien alle ylettyvässä viskoosihuitaleessani. Ikuisuuksia kestänyt perusmustan metsästykseni voitaneen nyt julistaa päättyneeksi. Väljälinjainen, pyöreäkaula-aukkoinen mekko tarjoaa aivan täydellisen taustakankaan kaikille villatakeilleni. Ja kun kevät taittuu kesäksi, dumppaan villatakit muutamaksi kuukaudeksi vaatehuoneen ylähyllylle ja huitelen mekossani huolettomasti ympäri kesä-Helsinkiä.

Vyön repäisin tosin heti välittömästi pois – se ei varsinaisesti loihdi meikäläiselle puuttuvaa tiimalasivyötäröä, vaan alleviivaa sen puutetta. Saa noutaa Kalliosta hymyä vastaan.

(Hymystä tuli mieleen – tulin juuri hammaslääkäristä. Aikovat puukottaa suutani toukokuussa… Kahdesti. Pelkotiloja pidän kurissa listaamalla kaikki jäätelömerkit ja -maut, joilla aion ravita itseäni ja helliä sieluani paranemisvaiheessa.)

Weekday Kim Dress, weekday.com

lintubongaaja

3.3.2012, Klo 18:45 | Kirjoittanut

Aamupäivällä marssin määrätietoisesti Espalle hakemaan itselleni edellisiltana internetistä bongaamani lintumekon. Se on malliltaan pionimekkoni kanssa identtinen sekä toimii täydelliisenä esimerkkinä siitä, kuinka kuosi voi saada saman kaavan näyttämään aivan erilaiselta. Tai no, ei täysin – molemmat istuvat aivan yhtä hienosti. Mutta fiilis: se on eri. Pioni hempeilee, linnut kujertaa. Enpä tiedä moniko huomaa minulla olevan kaksi tavallaan samanlaista mekkoa. (Paitsi te, teille juuri kerroin.)

Vaikuttaa siltä, että kesästä tulee hyvä. On päällepantavaa. Lisäksi viimeistään nyt on varmaa, että tulen jättämään jälkipolville perinnöksi mielettömän mekkokokoelman.

Lintubongauksen myötä Nykin reissua varten menestyksekkäästi kartuttamani säästötili otti hieman takapakkia. No, eihän sitä isolle kirkolle kehtaa lähteä vanhoissa rytkyissä. Väitän olevani kulttuurinedistämismatkalla ja levitän suomalaisen vaatesuunnittelun ilosanomaa. Lisäksi meillä on liput Andrew Birdin keikalle – kyllähän Lintu-Andrewta pitää mennä kuulemaan asianmukaisin varustein. Ehkä se näkee lintuni piippuhyllyllä ja ilahtuu.

Mekko Samuji

lenkkaripakkomielle

1.3.2012, Klo 20:21 | Kirjoittanut

Jatkaisin vielä hetken aiheesta lenkkarit.

Viime perjantaina se sitten tapahtui – marssin töihin mekossa sekä bräniköissä juoksulenkkareissani, joiden värimaailmassa räikeä yhdistyy häikäisevään varsin sujuvasti. Tammikuussa vastustelin lenkkareita muuhun kuin juoksutrikooseen yhdistettynä, mutta epäilin tekeväni näin viimeistään maaliskuussa… Hah-hah. Otehan lipsui jo tammikuun puolella.

Mutta hei, ei se väärin ole! Kuvan mimmi on ilmeisesti jättänyt neonvärit suomalaisille muotibloggaajille, mutta hyvältä näyttää silti.. Tai ehkäpä juuri siksi.

Päivän oppitunti? Yhdistä lenkkarit särmään takkiin ja kauluspaitaan.

(ps. Hei miten tuo pipo ja aurinkolasit -kombo oikein toimii?! Aika jees, jotenkin.)

(kuva The Sartorialist)

matkalla puumaksi

27.2.2012, Klo 20:17 | Kirjoittanut

Seuraa tunnustus:

Olen katsellut ylläolevaa leopardimekkoa sillä silmällä jo tovin. Joo, tämä on jo toinen… Puolustuksekseni sanottakoon, että tämä on sentään collegekangasta ja leikkaukseltaan sporttinen.. Mutta minua hieman pelottaa, mitä leopardiin retkahtamisesta mahtaa seurata.

Se todennäköisesti alkaa viattomasti collegemekosta, sitten kaksikymmentä vuotta menee ohi hujauksessa ja löydän itseni kissalauman keskeltä leopardikuvioiseen satiiniin ja velouriin kääriytyneenä. Tulevaisuuden tyylisääntönäni on todennäköisesti mitä niukempi, sitä piukempi. Kissaeläinkokonaisuuden kuorrutan muhkeilla kultakoruilla, aniliininpunaisella helmiäshuulipunalla, pullollisella Opiumia sekä kissankarvoilla.

Ei jumalauta, parasta pysyä kaukana. (Ei muuten, mutta kun olen ehdottomasti koiraihminen.)

A.P.C. Leopard-print Fleece Dress, 135 €, apc.fr

hazy days

26.2.2012, Klo 20:05 | Kirjoittanut

Tovi sitten virtuaaliset ovensa avannut second hand -vaatteiden verkkokauppa Hazy Days on kyllä vinkkaamisen arvoinen. Suomalainen verkkokauppa myy asiakkaidensa puolesta heidän käyttämättä jääneitä merkkivaatteitaan sekä valikoituja vintage-aarteita. Kaupan tavasta esitellä tuotteitaan sopisi monen verkkokaupan ottaa mallia: selkeät, suuret kuvat useammasta kuvakulmasta ja mallin päällä, mitat vaatteesta sekä tarkka kuvaus tuotteesta.. Voi, monet kaupat eivät tarjoa edes puolia näistä. Hinnoittelukin on varsin sopuisalla tasolla ja maksut hoituvat korteilla verkkomaksuna – ei siis mitään nettiverkkokauppapuljaamista ja tilisiirtojen odottelua…

Pitkää ikää, Hazy Days – lupaan tarkkailla sivustoanne säännöllisesti löytöjen toivossa!

marni at h&m

24.2.2012, Klo 19:18 | Kirjoittanut

Ehdoton lemppari H&M:n yhteistyömallistoista.. Tai päätyy ainakin jaetulle ykkössijalle takavuosien Stella McCartney -setin kanssa. Inke taistelee pyjamapaidasta ja tulee jonottamaan torstaiaamuna 8.3. Hennesin ovien taakse kahden läppärin ja kolmen kännykän kanssa (Paitaa ei varmaankaan saa, koska jää jalkoihinne atk-härveleineen.)

Marni at H&M kaupan torstaina 8.3.