Allekirjoittanut huokailee ihastuksesta ja on lähestulkoon valmis skippaamaan kesäkauden päästäkseen nopeammin käsiksi harmaisiin villahousuihin sekä noihin väripalkkivillapaitoihin ja -takkeihin. Pyjama on näköjään pätevä valinta vielä syksynäkin, mikäli Steveniä on uskominen!

Outoa on se, että intterwebsin ihmemaassa olen aina aivan polvillani merkin mallistojen edessä. Merkin liikkeissä olen vieraillut keväisillä Nykin retkilläni, mutta sieltä ei ole koskaan löytynyt mitään mukaanotettavaa. Liekö olen lopulta enemmän Stevenin syysmallistojen perään.. Saanko siis lähteä syyskuussa uudelleen matkaan?

(kuvat ja lisää kuolattavaa style.comissa)

Sittemmin ihastuin väljän silkin vilpoisuuteen ja siihen, ettei mikään kiristä eikä purista. Samoissa pyjamissa onkin mennyt jo pari kesää.

Hanneli kokeili juuri päivää pyjamassa Vogue.comin toiveesta, joten päättelisin pyjamani olevan ajankohtainen vielä tänäkin kesänä. (Tai viimein tänä kesänä..) Kaapista löytyvien silkkipaitojeni seuraksi ottaisin mieluusti yhden tai kaikki näistä Steven Alanin väljistä poikaystävä-silkeistä – suosikkini taitaa olla tuo holtiton camokuosi vasemmmalla.

Aijai, iskipäs kesäfiilis! Harmi, että poissaolollaan loistaa se lämmin tuulahdus, joka saa silkin lepattamaan… Sen sijaan ikkunanpielistä puskee sisään jäätävää ilmaa ja minä yhdistän villaa villaan. Kyllä se on kuulkaa flanellipyjamissa pitäydyttävä vielä jonkin aikaa.

Steven Alan Boyfriend Shirt, $225, stevenalan.com

Se oli hieman yllättävää, kun muistelee herran olleen se kaikkein vaikeimmin vakuutettava, kun minuun taannoin iski mokkasiinikuume.

Aivopesu – älä koskaan kyseenalaista sen voimaa.

Yuketen Sports Chukka, 382.00 CAD, lark.com

Viime yönä näin tosin kummallisen unen, jossa luokseni laiturille jättimäisellä oranssilla ämpärillä läpi myrskyävän veden seilannut nainen kertoi minulle kaksi numeroa ja painotti niiden olevan tärkeitä. Vaaleihin ne eivät liittyneet, mutta jos minä tuota lottoa sitten kokeilisin…

Ihanaa huuhaa-lauantaita teillekin vaan!

Laukku Céline Luggage Mini

Minulle.

Samuji Jan Blouse, 175 €, samuji.com

Bongasin nimittäin joskus syys-lokakuun tienoilla YMC:n nettikaupasta nuo Mark McNairyn kanssa yhteistyössä valmistetut kengät. Tilasin kengät hissukseen ja hieman itseltänikin salaa. Ne olivat kauneimmat näkemäni jodhpurit. Pelotti, että muut olisivat repineet kengät jaloistani, jos olisin hiiskunut niistä kenellekään.

Pari päivää tilaamisen jälkeen YMC muisti minua sähköpostilla. “Ei näitä ole koskaan ollut meillä koossa 36, sori hei.” Mitäpä pienistä, kiva kuitenkin että myitte kokoa verkkokaupassa sekä ennen tilaustani että vielä pitkään sen jälkeen. Mittailin jalkaani vaikka mistä kulmista, mutta seuraavaksi pienin koko olisi hölskynyt joka suuntaan, vaikka tilkkeeksi olisi laittanut reippaasti huopapohjallisia ja villasukkia.

Kenkiä tulee, kenkiä menee, mutta harvoin on menetys näin kovasti kirpaissut. Kuvan täydellisistä kengistä pystyn jakamaan kanssanne vasta nyt, kun kaikki koot ovat lopullisesti loppuunmyytyjä.

Onnittelut kaikille kengät napanneille, olen teille avoimesti hirmuisen kateellinen. Yritän väkisin kääntää tämän tappion voitokseni ja iloitsen muiden kenkieni puolesta. Jos noita olisi saanut koossa 36, en olisi todennäköisesti käyttänyt muita omistamiani kenkäpareja enää laisinkaan. Ehkä tämä on parempi näin. (Silti kirpaisee.)

YMC x Mark McNairy Grained Boot, £225, youmustcreate.com

Sitten vastaan tuli Paul & Joen kissaluomiväri. Sisäinen jackrussellinterrierini jahtaa nyt tätä kissaa – toivottavasti se on vain hetkellisesti loppuunmyyty.

Paul & Joe Beauté Cat Eyeshadow, 30,05 €, asos.com

Mikä rieha?
Lisätietoa Facebookissa sekä täällä meillä.
Tule!

Patrik Ervellin naistenmallisto näytillä sekä kaupan osoitteessa patrikervell.com.

Hippasen vajaat kaksi vuotta sitten ostin itselleni beigen takin. Siinä on pienet kaulukset, irroitettava huppu sekä se on malliltaan a-linjainen. Klassikkotrenssiä olin kyllä tuolloin itselleni kevääksi ajatellut, mutta sovitettuani saman merkin ns. perustrenssiä sekä tuota hankkimaani takkia, oli valinta itsestäänselvä.

Tuo hivenen kellohelmainen ja aavistuksen söpöilevä, mutta silti varsin pelkistetty ja melko klassinen takki nimittäin kuvaa mielestäni tyyliäni, mieltymyksiäni ja vaatekaappini sisältöä ainakin viimeisten parin, kolmen vuoden ajalta. Samanhenkistä kamaa ne muutkin henkarini kantavat! Hieman söpöilevää, muttei aivan liian – klassista, mutta usein pienellä twistillä.

Mutta nyt jos olisin hankkimassa beigeä takkia ja pääsisin suorittamaan valintaa omani ja kuvassa koreilevan version väliltä, saattaisin hyvinkin kallistua tähän jyrkempään, graafisempaan ja hivenen kikkailevampaan 2012-malliin. 2012-versiossa nimittäin kiteytyy viime aikoina tekemieni hankintojen henki: söpöilevä ranskalainen on tällä hetkellä hivenen alakynnessä ikuisessa painiottelussa freesimpää ja pelkistetympää skandinaavisisartaan vastaan.

Nämä kaksi tyylisuuntaa jatkakoon painiaan, sillä myös se 2010-malli beigestä takista tuntuu edelleen mitä melkoisen hyvältä ja käyttökelpoiselta. Se ei välttämättä ole se takki, jonka poimisin tangolta kassalle tänä keväänä, mutta laitan sen mieluusti päälle säiden jälleen salliessa. On sekin minua – ehkei tuoreinta versiota, mutta silti järin tunnistettavaa.

Ja se on aina mukavaa huomata, että vaikka uutta tulee, kaikki vanha ei automaattisesti ole totaalisen passé… Ainakin, mitä omaan, henkilökohtaiseen tyyliini tulee, siis. Tylymmät linjat, kaupunkilenkkarit sekä hillitty poikamaisuus taitavat olla kevättä 2012, mutta uudet jutut ovat ainakin toistaiseksi olleet loistavasti hitsattavissa toissakevään tyttömäisempiinkin juttuihin. Ihan täysin ei siis vuoden 2010 Inke ole sieluaan myynyt, kun valtaosa tuon hetken hankinnoista kestää päivänvaloa vielä tänäkin kevään.

Palataanpa asiaan viimeistään alkuvuodesta 2014: mielenkiinnolla odotan, johtaako vääntöä tuolloin skandinaavi vaiko ranskatar. Ja mistä sitä tietää, jos tähän soppaan saadaan jostain vielä kolmaskin haastaja?

Hope Widdy Coat, $430, lagarconne.com