Kauneudenhoito

shellac

30.8.2011, Klo 20:17 | Kirjoittanut

Kerroinkin viime viikolla, kuinka kynsienlakkaus sujuu minulta kuin tanssi vain ja on lähestulkoon mielipuuhaani. Not.

Lakatuista kynsistä kuitenkin pidän, joten päätin antaa itselleni hetken hermolomaa ja kokeilin Shellac-lakkausta. Kyseessä on siis hybridilakka (mitä se sitten ikinä tarkoittaakin), joka kovetetaan kynsiin uv-valolla ja jonka tulisi pysyä paikallaan 14 vuorokauden ajan.

Epäilen, mahtaako sitten Shellackaan pysyä kahta viikkoa tällaisen rymy-Iitun kyydissä, mutta kokeillaan.

Toisaalta toivon, että pettyisin ankarasti näiden lakkojen pysyvyyteen. En nimittäin tiedä, haluanko kuitenkaan jatkuvasti olla maksamassa useampaa kymppiä kynsieni lakkaamisesta. Olkoon tämä kokeilu sellainen pieni hengähdystauko lakkaamiseen ja sen ainaiseen epäonnistumiseen kyllästyneelle kynsilakkarakastajalle.

Plus että olihan se kiva istahtaa työpäivän päätteeksi tuoliin, hörpätä kupista varsin kelvollista cappucinoa ja antaa jonkun toisen hoitaa kynsilakat kuntoon – vieläpä ilman lommoja, kiroilua ja kymmentä korjailukierrosta.

Nyt kun olen näköjään päässyt hemmottelun makuun, uskaltautuisinkohan joskus jonkinlaiseen kasvohoitoon? Viimeksi kävin ikävässä ja kivuliaassa ihonpuristelussapuhdistuksessa ennen vanhojentansseja. Te ette halua edes tietää, montako vuotta niistäkin kinkereistä on jo vierähtänyt.

Edellä mainittujen, lähes tavaksi äityneiden kauneushoitojen lisäksi olen elämäni aikana käynyt kerran pikamanikyyrissä (tammikuu 2010) ja kerran jalkahoidossa (kesäkuu 2008). Molempien villitysten takana olivat luonnollisesti Janilta sekä ystäviltäni saamat lahjakortit. Mitäpä luulette, koska tämä käsistä lähtenyt kauneushoitokierre oikein loppuu?!

kynsienlakkausohje

22.8.2011, Klo 18:56 | Kirjoittanut

Kappas, kynsienlakkausohje!

Olen tehnyt toistaiseksi kaiken pitkälti samalla tavalla kuin tässä ohjeessa – olen useimmiten vain laiminlyönyt kohdan 2, laittanut kohdassa kolme tipan sijaan teelusikallisen, vetänyt neloskohdassa sivellintä toiseen suuntaan ja tehnyt kohdat 5-9 mielivaltaisin vedoin pitkälti sinne minne sattuu. Kohtaa kymmenen olen aina noudattanut orjallisesti: toisinaan olen tehnyt sen jopa neljästi.

Tästä kuvasta kuitenkin ilmeisesti puuttuu alin rivi, luonnostelen sen teille tähän alle ihan kotimaan kielellä:

11. Päätä haluavasi sipsejä/hapankorppuja/muuta suht hankalasti pakkauksestaan ulos ronkittavaa ruokaa. Vaihtoehtoisesti koe yllättäen pakottavaa tarvetta ja ymmärrä haluavasi vaihtaa napitettavat farkut kotiverkkareihin, HETI. Päättele, että lakkauksen täytyy olla jo kuivunut, onhan siitä sentään jo 30 sekuntia kun levitit kolmannen kerroksen sitä tehokasta pikakuivattajaa.

12. Oho! Huomaa kahden vierekkäisen kynnen lakkauksissa vastakkaisista sisäsyrjistä löytyvät lovet, kynnet näköjään sitten kuitenkin osuivat yhteen kurkotellessasi sinne ruokapaketin pohjalle tai näpräillessäsi housunnappeja auki. Toista kohtia 3-7 sekä kohtaa 10 ja yritä minimoida vahingot.

13. Ihaile kättesi jälkeä. Sitten ihaile jälkiä käsissäsi: ylläolevan ohjepiirroksen kuvista 6-9 on näköjään vahingossa jäänyt piirtämättä lähestulkoon omista sormistasi löytyvät, koko sormenpään peittävät, vähän ohi menneet lakkakerrokset. No kyllä ne siitä repimällä ja näpräämällä pois saa…

14. …jos vain olisit antanut niiden reunojen ja lakkausten kuivahtaa kunnolla! Totea, että kynsinauhat ovat nyt varsin suttaantuneet ja entistäkin epäsiistimmän näköiset, kärkien lakkauksetkin ovat ilmeisesti hivenen rullautuneet. Yritä vielä toistaa tarpeen mukaan kohtia 3-7 sekä 10.

15. Ruuvaa lakkapullojen korkit kunnolla kiinni, etteivät kallisarvoiset lakat kuivahda pulloon. Sohaise äsken paikkaamasi peukalonkynsi komeasti pullonkorkkiin, totea kynnen kuuteen ohuehkoon (not) lakkakerrokseen jäänyt kolmen millin paksuinen lovi ja poistu kiroillen kylpyhuonetta kohti hakemaan pumpulia ja kynsilakanpoistoainetta. Toista jälleen kohdat 1-15.

Ei jumalauta.

seerumi-iässä

28.1.2011, Klo 13:00 | Kirjoittanut

Vuodet vierivät, kuukaudet kuluvat. Niinpä minä menin ja ostin ensimmäisen tehohoitotuotteeni, olkoonkin ettei se nyt varsinaisesti mitään anti age -kamaa ole.

Olen viime aikoina kokenut varsinaisia valaistumisia, ainakin mitä ihonhoitoon tulee. Nahka on näköjään muuttunut vuosien varrella, harmi että nahan kantaja on tajunnut ihotyypin muutoksen vasta uusien, erilaisten oireiden ilmaannuttua. Ennen kaikki ihonhoitotuotteet piti valita rasvoittuvalle sekaiholle suunnattujen tuotesarjojen piiristä. Välttelin rasvaisia kosteusvoiteita kuin ruttoa ja etsiskelin sellaisia aineita, jotka pitäisivät kasvot mattapintaisina edes puolisen tuntia. Niin, ja näpyttömyys oli haave vaan…

Näpyt, mustapäät ja muut kivat kaverit muuttuivat sittemmin harvinaisemmiksi ilmiöiksi, mutta niiden puuttumista en tietenkään osannut kaipailla. Sitten naamaa alkoi kiristää, siihen tuli kuivia länttejä ja iho hilseili paikoittain varsinkin kylmemmillä keleillä. Pitkät olivat piuhat meikäläisellä, hyvä tovi vierähti ennen kuin ymmärsin vaihtaa pesuaineet hellempiin versioihin ja sallia kosteusvoiteelle tuhdimmat rasvaprosentit.

Mutta nyt on viimein hyvä! Ei kiristä tai purista, ei kellu rasvassa eikä liiemmin näppyile. En ole järin tuote- tai sarjauskollista sorttia, mutta yrittänen pitäytyä löytämässäni tuoteyhdistelmässä nyt edes tovin. Vaatteissani jumitan, jääkaapista löytyvät päivittäin ne ihan samat jutut, roikun rutiineissani.. Mutta kylppärin kaappi, siellä on pysyvää vain muutostila. (Ja pyykkikaapissa – olen hulluna uusiin pesu- ja huuhteluaineisiin.)

Kasvoni pesen Cliniquen Rinse-off Foaming Cleanserilla, menossa taitaa täysin tapojeni vastaisesti olla jo neljäs tuubi samaa kamaa. Kasvovesikin on Cliniquelta, salisyylihapolla hellästi kuoriva ja alkoholiton Mild Clarifying LotionSensaisti kertoo siitä lisää blogissaan. Kosteusvoide ja silmänympärysvoide ovat justikään Suomen apteekkeihin rantautuneen La Roche-Posayn kosteuttavasta Hydraphase -sarjasta.

Jotta cocktail olisi taatusti kummallinen ja vailla minkäänlaista logiikkaa, täytyy mukaan heittää tietysti pari tippaa tiivistettä.

Kiehl’sin Midnight Recovery Concentrate hiippaili tietoisuuteeni, kun Tukholman myymälästä lykkäsivät taannoin ostoskassiini viikon tarpeisiin riittävän näytepakkauksen tätä ihmeöljyä. Käytin testerin innoissani ja olin tuotteeseen tyytyväinen, oma putilo piti sitten viime viikonloppuna mukaan napata. Paitsi että on ihanaa sivellä yöksi kasvoille pari tippaa silkalta luksukselta tuntuvaa öljyä, on kasvojen iho aamuisin poikkeuksellisen pehmeä sekä yllättävän tasainen väriltään.

Öljy/tiiviste/eliksiiri on koostumukseltaan 99.8% luonnollista alkuperää, parabeeniton ja se sisältää erinäisten eteeristen öljyjen lisäksi helokki- ja skvaleeniöljyä - mitä se sitten lieneekään. Omalle iholleni ovat toistaiseksi riittäneet yöaikaan pelkät öljytipat, muita voiteita en ole näiden päälle lätkinyt. Tykkään myös käsittämättömän paljon siitä pienestä kemistileikistä, jonka saan leikkiä joka ilta läträtessäni öljypullon lasisen pipetin kanssa. Onkin siis lähinnä plussaa, että myös tuote toimii…

Korviini on muuten kantautunut useammalta taholta huhuja Kiehl’s-liikkeen rantautumisesta Suomeen. Liian hyvää ollakseen totta?

Kiehl’s Midnight Recovery Concentrate, n. 45 €.

Tukholman myymälä postittaa kuulemma puhelintilauksia Suomeen:
Mäster Samuelsgatan 5
Stockholm
p. 0046-8-678 40 02

sitruunavoita

6.1.2011, Klo 21:34 | Kirjoittanut


Kynsinauhani eivät ole tainneet koskaan olla erityisen edustuskuntoiset, mutta hirveimmillään ne ovat olleet viime viikkojen aikana. Yhdistelmä kylmää ilmaa, räpläämistä, repimistä ja näpräämistä (miksen vain opi?!) ja vaihtelevantasoista hoitoa saivat aikaan ennätyskuivat ja -kipeät kynsinauhat.

Normaaliin kynsilakkapulloon pakatut kynsinauhaöljyt eivät kai vain ole juttuni. Kaapissa on ollut vuosia pullollinen Essien sinänsä hyvää kynsinauhaöljyä, käyttämättä se on kuitenkin jäänyt. Kaikenlaisia käsirasvoja käytän tahmatassupelkoisena useimmiten juuri ennen nukkumaanmenoa, siinä yhteydessä sitä ei kai vaan jaksa alkaa tihrustamaan pikkupullojen ja sivellinten kanssa.

Olen useammassakin blogissa törmännyt hehkutuksiin Lushin Lemony Flutter -kynsinauhavoiteesta. Viimeinen pisara oli tällä kertaa erään kynsinauhan vuodattama veripisara, säntäsin sitten erään päivän päätteeksi Lushiin hakemaan itselleni purkin tuota tujua käsirasvaa. Eikä ollut hukkareissu..

Ihan oikealta sitruunalta tuoksuva tuhdin rasvainen voide imeytyy yllättävänkin hyvin ja nopeasti, tätä voi käyttää vaikkei seuraavaksi olisikaan suuntaamassa yöunille. Keltaista, syötävän hyvältä tuoksuvaa ja luonnonmukaisista ainesosista tehtyä rasvaa levittelee käsiinsä mielellään useammankin kerran illassa. En kylläkään varsinaisesti tiedä, onko tämä rasva parempaa kuin esimerkiksi tuo aiemmin omistamani öljy, mutta tätä nyt ainakin tulee käytettyä – se lienee onnistumisen edellytys! Lemony Flutter -rasvaa suositellaan sipaistavaksi myös kuivien varpaiden, kantapäiden ja kyynärpäiden suuntaan. Itse olen omallani voidellut paitsi kynsinauhat sekä nuo edellämainitut, myös käteni kauttaaltaan. Muihin kynsinauhatuotteisiin verrattuna 50 gramman pakkauskoko on hulppean suuri, tällä raaskiikin läträtä.

Täältä siis iso, hoidettu ja kynsinauhatikuton peukku Lushin Lemony Flutterin suuntaan, hintalaatusuhde on kohdallaan ja kätöset kiittävät. Taidan vielä kuitenkin sitruunavoin lisäksi kipaista käsilaukkuuni äitini suosiman kynämuotoon pakatun kynsinauhaöljyn, kahvitauolla suoritettu pikamanikyyrikin voisi toisinaan olla paikallaan…

Lush Lemony Flutter -kynsinauhavoide, 12,95 €, Lush-myymälät tai lush.fi

vuoden huiput 2010

22.12.2010, Klo 20:43 | Kirjoittanut

Vuosi lähestyy loppuaan, joululomakin häämöttää. Lienee aika kelata kulunutta vuotta taaksepäin ja listata kuluneen vuoden parhaita juttuja. Kunnia heille, joille kunnia kuuluu!

Nimitysten takana arvovaltainen raati. Eiku me.

Pukeutuminen

Vuoden vaatekauppa

Beam, yksiselitteisesti. Toisinaan tuntuu, että palkanmaksuun voisi tilinumeron tilalle antaa Beamin osoitteen. Kaupungin käytännöllisin mutta silti mielenkiintoinen valikoima miehille ja naisille, arkeen ja juhlaan. Loistava, lämmin ja rehellinen palvelu.

Vuoden ulkomainen vaatekauppa

Welcome, Tukholma. Myös raadin naisjäsenet olivat varsin vakuuttuneita tämän tyylipuhtaan miestenvaateliikkeen valikoimasta ja ammattitaitoisesta, tuputtamattomasta palvelusta.

Vuoden verkkokauppa, miehet

Très Bien Shop. Samat herrathan ovat myös Welcomen ja Our Legacyn takana, mitä voittokulkua!

Vuoden verkkokauppa, naiset

La Garçonne. Mikä valikoima – naisraati tykkää pitkälti ihankaikesta. Olkoonkin, ettei sieltä olla vielä tilattu mitään Atlantin toispuoleisen sijainnin ja ikuisen tullipelon vuoksi.

Vuoden mieluisin vaatemerkki, miehet

Our Legacy. Päräyttävät mallistot, eritoten syksyn! Kaikki vaatteet ovat loistavasti yhdisteltävissä, leikkaukset ovat kohdallaan. Kauniita käyttövaatteita, hinta-laatusuhde erittäin kohdallaan.

Vuoden mieluisin vaatemerkki, naiset

A.P.C., olkoonkin että mallistot ovat hyvin epätasaisia – emme ymmärrä naisten puolelta puoliakaan. Mutta silloin kun osuu kohdalleen, se on napakymppi.

Vuoden onnistunein hankinta, miehet

Gitman Vintage x Inventory -kauluspaita. Sininen yksilö on viikoittaisessa käytössä, vaikka kauluspaitakokoelma on.. Köh, mittava.

Vuoden onnistunein hankinta, naiset

A.P.C. -duffelitakki. Iloa, tyyliä ja istuvuutta vuosiksi eteenpäin. Tähän pukeutuminen ilahduttaa joka aamu, edelleen.

Vuoden asuste, miehet

Bandana-huivit. Asuun kuin asuun, tai siis jos mukana on kauluspaita. Eivätkä ole hinnalla pilattuja.

Vuoden asuste, naiset

Mulberry Oversized Alexa -käsilaukku
. Mukana joka päivä, paranee vanhetessaan ja rypistyessään.

Ehostus

Vuoden hiustuote

Kiehl’s Amino Acid Shampoo ja Kiehl’s Hair Conditioner and Grooming Aid 133. Lupaavat pestä ja hoitaa, sen tekevät. Vaihtelunhaluinen raati on jumahtanut näihin loistotuotteisiin, kolmannet puolen litran pullot jo menossa.

Vuoden ihonhoitotuote

Clinique Rinse-Off Foaming Cleanser. Yksi purtilo vähemmän kylpyhuoneessa, tämä kun kelpaa molemmille.

Vuoden kosmetiikkatuote

Talika Lipocils Expert -ripsienhoitoaine. Myös raadin miesjäsenet ovat vakuuttuneita näkemistään tuloksista. Tai siis siitä, että raadin naisjäsenillä on jälleen ripset ja kenties jopa entistä ehommat.

Vuoden miestuote

Dermalogica Post-Shave Balm. Mies, vaikket uskoisi tarvitsevasi tätä, kyllä tarvitset. Saatu lahjaksi kevätjuhlista, jää taatusti pysyvään ihonhoitorepertuaariin. Riittoisakin on, sama tuubi käytössä vaikka keväästä on jo tovi.

Vapaa-aika

Vuoden paras ravintola

Farang! Pehmeäkuorinen taskurapu, se karamellipossu… Drool. (Bubbling under: koko New Yorkin testaamamme tarjonta.)

Vuoden ruokakauppa

Lentävä lehmä
, Hakaniemen kauppahalli. Juustoa, mitäpä sitä ihminen muuta tarvitsee? Maistiaisia, suosituksia, aikaa asiakkaalle. He tuntevat paitsi asiakkaansa, myös lähiseudun kaupat: jos ostaa Hakaniemen Alkosta pullon punaista myyjän suosituksesta ja kertoo, minkälaista juustoa Alkon myyjä viinille suositteli, kysyvät he kuka myyjä oli kyseessä ja muistavat juuri mitä juustoa tämä kyseinen myyjä heiltä hakee. Pikkukaupungin tunnelmaa pääkaupungissa, ihanaa.

Vuoden onnistunein matka

New York, New York.

Vuoden baari

Edelleen hakusessa. Missä te käytte?

Vuoden hauskimmat bileet

Stellageen
syntymäpäivien 12-tuntinen brunssi!

Vuoden paras keikka

Arcade Fire Senaatintorilla. Bändi, jonka todella halusi nähdä paikassa, jossa sitä ei koskaan odottanut näkevänsä. Niin, ja loistokeikka vieläpä!



Vuoden eeppisin moka

Vanhojen huonekalujen myyminen 10 viikkoa ennen uusien saapumista. Pois tieltä, nääs.. Hieman oli kolkkoa, kun jäljellä oli sänky, kaksi tuolia, tv ja ruokapöytä. Opittua? Älä luovu. Koskaan. Mistään.

Vuoden unohdetuin to do -listan kohta

Sähkömiehen tilaaminen asentamaan kinkkiset lamput kattoon, taululistojen seinään poraaminen. Ennen kesää 2011, kenties?

Vuoden rutiini

Aamusmoothie. Kitchen Aid -blenderi surauttaa meille lasilliset hyvää ja terveellistä joka aamu. Murot ja mysli, niin passé!

Vuoden harrastus

issues.fi. Edelleen innoissaan.

Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta, me suuntaamme joululomalle. Rentoutumisen sijaan reissaamme hektisesti ympäriinsä, kone ja kamera ovat mukana mutta se, miten niiden parissa ehtii aikaansa viettämään on vielä mysteeri. Hengessä mukana kuitenkin, ystäväiset. Hyvää, nautinnollista, rentouttavaa joulua!

dream team

21.12.2010, Klo 21:11 | Kirjoittanut

Hah, Inke, syöhän sanasi. Tosiaan, vuosia metsästin täydellistä vedenkestävää ripsiväriä ja olin vakuuttunut siitä, ettei vesiliukoisista ole mihinkään. Löysin sitten vahingossa jo yhden loistavan vesiliukoisen ripsivärin, heti perään vahingossa toisen. Melkein kiukuttaisi myöntää olevansa väärässä, ellei näihin löytöihin olisi niin tyytyväinen!

Kiehl’sin Marvelous Mineral Mascaran innostuin hankkimaan taannoiselta Tukholman reissulta Ruotsin Ellen mascaratestin innoittamana. Hei, jos se sai viisi tähteä, olihan ihme koettava itsekin… Eivätkä tähdet tällä kertaa irronneet turhasta! Kiehl’sin mascaran massa on notkeaa muttei liian märkää tai vaihtoehtoisesti ärsyttävää jänkkiä. Ripsiväri erottelee ripset hienosti eikä sillä saa klimppejä tai paakkuja aikaiseksi vaikka miten yrittäisi. Pysyy ripsissä, lähtee ihan kasvopesun yhteydessä. Mitään va-va-voom -efektiä tällä ei tosin saavuteta, mutta eipä tarvitsekaan. Arkeen riittää mainiosti vain hieman siloiteltu luonnontila!

Ainoa miinus Kiehl’sin ripsarissa? Lähin myyntipaikka on Tukholmassa eikä merkin nettikauppa toimita Suomeen. No, onneksi siellä käy usein ja yksi tuubi taisi maksaa alle 15 euroa, ehkä niitä raaskii ostaa yhden varastoonkin.

Ripsillä menee muutenkin hyvin, sain nimittäin testattavakseni Talikan lämpenevän ripsientaivuttimen. Minulla oli kyllä joskus vuosia sitten sellainen lämpenevä sauvamainen ripsikiharrin, mutta ainoa tapahtunut taipuminen taisi tapahtua siinä välissä kun kumarruin laittamaan sen lopulta roskakoriin. Yhtä tyhjän kanssa! Metallisia ripsientaivuttimia omistan sitten parikin loistavaa: MAC:in ja Shu Uemuran. Hyvinä päivinä niiden kanssa meneekin sitten todella hyvin, huonoina päivinä ripsissäni on tiukka 90 asteen kulma. Toisinaan voimani pääsevät yllättämään minut…

Talikan taivutin toimii siis pienillä paristoilla ja lämpenee noin puolessa minuutissa, ei onneksi polttavan kuumaksi. Taivutin tuntuu käytössä jokseenkin hellävaraisemmalta kuin nuo metalliset yksilöt, muovisessa taivuttimessa eivät kulmat ole niin julmia kuin metallisissa. Lämpö nyt ei ainakaan haittaa taivutusta, en tosin ole testannut taivuttimen käyttöä ilman lämmitystä. Omista luonnontilaisista ripsistäni nyt ei mitään huikeita viuhkoja saa ilman lisukkeita, mutta kyllä tämä hommansa hoitaa varsin kiitettävästi!

Talikan taivutin jää kyllä meikkipussiini ja kaivan sen käyttöön ainakin arkiaamuisin. Toivoakseni tällä ei rusikoi ripsiään väsyneenä yhtä näyttävästi kuin metallisilla… Onko joku muu muuten onnistunut taivuttamaan yläluomensa?

Kiehl’s Marvelous Mineral Mascara, n. 15 €, Kiehl’sin liike Tukholmassa ja taatusti myös paikat netissä, joita minä en tiedä
Talikan lämpenevä ripsientaivutin, n. 30 €. Talikaa myyvät mm. Stockmann, Sokos, Anttila.

miracles do happen!

19.8.2010, Klo 18:45 | Kirjoittanut

Avauduin kaljuuntuneesta silmästäni kesäkuun viimeisenä päivänä ja kerroin epätoivoissani ostaneeni taisteluaseeksi Talikan Lipocils Expert -ripsienhoitoainetta. Olin lievästi sanottuna skeptinen, mutta koska menetettävää ei enää juuri ollut, oli sama kokeilla josko tästä olisi jotain apua.

Kuurin kestoksi suositeltiin 28 päivää, minä olen varmuuden vuoksi lätrännyt Talikan kanssa tähän päivään saakka. Ja taidan muuten läträtä jatkossakin.

Okei, ripset olisivat varmaan kasvaneet takaisin itsestään, ennemmin tai myöhemmin. Jotain tämä ihmelitku ripsilleni kuitenkin teki, koska vannon ja vakuutan – ripseni ovat pidemmät kuin ennen. Niin, ja se kalju länttikin on historiaa. Ihan kreisiä, mutta en valita.

Sitä, minkä voi laskea Talikan ansioksi ja mikä taas menee ripsivärittömän kesän piikkiin lienee mahdotonta eritellä. Kai se kasvua edesauttoi kun en ollutkaan joka ilta hankaamassa pois hieman liiankin hyvin pysyviä vedenkestäviä ripsivärejä. Voi muuten olla, että olen jatkossa vähän vähemmän hysteerinen ripsivärin kanssa – ei sitä ehkä tarvitsekaan joka päivä laittaa, elämä on sujunut oikein mallikkaasti ilmankin.

Jos muistelen oikein, paketissa sanottiin että Lipocils Expertin käyttöä voi myös tuon 28 päivän tehokuurin (kahdesti päivässä, saatoin toisinaan laittaa kolmestikin…) jälkeen jatkaa levittämällä seerumia päivittäin. Olen hyvin laiska kauneudenhoitaja, mutta yritän saada itseni länttäämään tätä ripsiin ennen unia. Jos näköjään herkästi irtoilevat ripseni pysyvät tämän avulla päässä ja ovat onnistuneet kasvamaan mielestäni melko huomattavastikin, lienee pieni vaivannäkö sen väärti.

Täältä iso peukku Talikalle, minulla tämä todella toimi. Onko joku muu kokeillut?

(Mainittakoon, että tämän postauksen kuvissa minulla on ripsiväriä, edellisen postauksen kaljukuvassa ei. Ei sillä, ei minulla olisi edellistä postausta varten ollut edes ripsiä joihin ripsaria levittää..)

kalju silmä

30.6.2010, Klo 10:00 | Kirjoittanut

Olenkin käynyt jo vuodattamassa tuskaani Jennin tontilla, kun kävi ilmi että jaamme tämän saman mystisen ongelman. Molempien oikeat silmät päättivät nimittäin luopua mittavasta osasta ripsirivistöä, yllättäen ja pyytämättä. Mitään yksiselitteistä järkisyytä tähän ei ole löytynyt. Ripsentaivuttimet olisivat lienee loogisin selitys, mutta itse en tunnusta repäisseeni ripsiäni irti. Ripsentaivuttimenikin on uusi, pehmustinkumi ehjä.

Oikeassa silmässäni on tällä hetkellä ripsiä sisänurkassa, sitten tulee parin millin rako, sitten on taas pieni tupsu ripsiä ja sitten taas kolo. Kuva puhukoon puolestaan! Ulkonurkka on toistaiseksi suht kuosissa, vasen ripsirivi myös normaalissa jamassa.

(Älkää huolestuko, kyllä silmässä on vielä muutama ripsi jäljelläkin.. )

Ripsiväriäni (Lumene Blueberry Curl Waterproof) en tästä oikein tohtisi mennä syyttelemään, kun sama ongelma ei kiusaa vasenta silmääni. Aloitan kyllä silmämeikin poistamisen aina rutiininomaisesti oikeasta silmästäni, olisikohan tässä selitys ripsikaljuuni? Toisaalta aloittaessani meikinpoiston se molempiin silmiin käyttämäni, Lumenen meikinpoistoaineella reippaasti kostutettu pumpulilappu on vielä hyvinkin märkä. Luulisi, että hankaan oikeaa silmääni vähemmän rajusti kuin vasenta… Tuo Lumenen ripsari on muuten varsin pätevä tuote, mutta se ei kyllä kovin helposti ripsistä irtoa: vahingossa ei millään, merkin omalla poistoaineellakin on todella tekemistä.

Noh, toimenpiteisiin on ryhdyttävä, tämä ei taida korjaantua ihan vain jatkamalla samaan malliin kuin ennenkin. Olen nyt ollut viime torstaista alkaen ilman ripsiväriä ja ripsentaivutinta. Olo on ollut hieman halju ja valju. Ripsari on ollut itselleni viimeiset 13 vuotta se meikkituote, jota laitan naamaan silloinkin kun en mitään muuta jaksa tai halua laittaa. Toisaalta, lakko oli vissiin pakko aloittaa nyt kun ripsiä oli vielä jonkin verran jäljellä. Eikä se ripsari enää viimeisinä päivinä hyvältä näyttänytkään kun väri vain korosti kaljuja kohtia.

Tueksi taisteluun ostin epätoivoissani viime viikolla Talikan Lipocils Expert -ripsienhoitoaineen. 36 % pidemmät, 50 % tummemmat, 50 % taipuneemmat ripset 28 päivässä.. Yeah right. No, eipä  minulla ole toisaalta juuri mitään menetettävääkään, ripsethän ovat jo lähteneetkin…

Viikon olen nyt sutinut tököttiä ripsiin aamuin illoin, muutosta ei toistaiseksi ole havaittavissa. Paitsi että lisää ripsiä ei ole sentään irronnut!  Tuo applikaattorisysteemi on ihan kätevän oloinen eikä aine ole kirvellyt silmiä vaikka olisikin onnistunut sutaisemaan sitä hieman ohi ripsirivistäkin. Nyt on menossa kuitenkin vasta kuurin yhdeksäs päivä, Sephoran imartelevissa käyttäjäarvioissa moni totesi huomanneensa aineen vaikutuksen vasta kuurin loppupuolella. Itse en edes odota mitään wow-efektiä, haluaisin vain ripseni takaisin edes sellaisina harvaan asettuneina pätkinä kuin ne olivat. Jenni on hakenut apua biotiinikuurista ja vastaavasta hoitotuotteesta, minä teen itsestäni nyt ensin Talika-koekaniinin ja haen pillereitä avuksi vasta jos tämä ei tepsikään.

Talikan Lipocils Expertiä saa ainakin Stockalta, omani ostin sieltä kanta-asiakastarjouksen siivittämänä 27 euron hintaan.

Toivottakaa onnea, kerron miten tässä kävi vai kävikö mitenkään.

ei kyl mä itekki osaan

7.6.2010, Klo 21:14 | Kirjoittanut

Suunnitelma:
Piz Buin Self Tan Spray -itseruskettava, n. 17 euroa plus vahva mielikuva kesämekon helman jatkeena olevista paahteisen ruskeista sääristä (kumma kyllä, mielikuvassa sääreni ovat myös n. 30 cm todellisuutta pidemmät ja ehkä hieman photoshopatun näköiset).

Varasuunnitelma:
Wolford Velvet de Luxe 66 den -kesäsukkahousut, 25 euroa, siltä varalta että paahteisen ruskeat jalat sattuvatkin olemaan todellisuudessa jotain oranssilaikukasta ja raidallista.

Ennuste:
Neonoranssit, itserusketetusta pilkkukuumeesta kärsivät jalat jotka paistavat läpi pikimustista, käytännössä täysin peittävistä sukkiksistakin – priceless.

kevät vastaanotettu

24.5.2010, Klo 20:03 | Kirjoittanut

Lauantai-illaksi päätin pakottaa jo viikon vaivanneen köhän ja röhän taka-alalle ja raahautua peiton alta Dandyyn kevätjuhliin. Kannatti! Flunssa on tänään taas kyllä hieman osoittanut mieltään hylkäämisestä ja kaltoinkohtelusta, mutta se on pientä kun mieli on virkeä ja pirteä.

Sitä paitsi, ei minua saa pysymään kotona jos jossain luvataan tarjolla olevan lempiruokaa, juomaa ja hyvää seuraa.

Raflan kesän salaattilistan antimia on saatavilla tästä päivästä alkaen. Olin nykimässä ovenkahvaa lounassalaatin (lohi-avokado, tietty) toivossa jo 11.30, jolloin kesäsalaatit eivät olleet vielä tarjoiluvalmiina – onneksi. Otin nimittäin salaatin sijaan lounaslistalta löytyneen jumal-vuohenjuusto-avokado-pastan ja mietiskelen täällä vielä tälläkin hetkellä kieroja keinoja, joilla saisin reseptin haltuuni.

Säätkin suosivat – ihan oli keväistä!

Järjestävät tahot olivat onneksi varautuneet myös ukkosmyrskyyn ja harhauttivat juhlakansan ajatukset toisaalle megalomaanisen massiivisin lahjakassein. (Minut saa kyllä harhaiseksi harhautettua ihan pelkällä ruualla ja viinilläkin, mutta olen kieltämättä erittäin kiitollinen siitä, että pelasitte tällä kertaa todella varman päälle. Hihii!)

Sain myös ensimmäistä kertaa elämässäni istuutua ammattimeikkaajan käsittelyyn. Sumi laittoi huuliin punaa ja freesasi täten flunssapotilaan tukkoista olemusta siirtämällä taikasudeillaan niistetyn nenän punoituksen muutaman sentin alemmas. Täydellinen harhautus, sanoisin.

Sanomattakin kai selvää, mutta sanonpa silti: oli ihanaa tavata vanhoja ja uusia tuttuja, istua iltaa ja jutustella niitänäitä, ilman huolen häivää. Erityiskiitokset Stellalle, Hannalle ja Anna-Marialle uskomattoman upeista järkkäilyistä, Sumille ja Dandyn tiimille kärsivällisestä ja ammattitaitoisesta vieraiden ehostamisesta, Mikolle mahtavista valokuvista sekä vielä tasapuolisesti kaikille mukana olleille mahtavasta seurasta.

Minusta tuntuu, kuulkaas, että kesästä tulee oikein mainio.

(kuvat otti Mikko Rasila, paitsi alimman nappasi Hanna)