Han

valoa elämään

3.9.2010, Klo 12:00 | Kirjoittanut issues


Kuten Inke jo ehtikin mainita, valoa tunnelin päässä häämöttää. Issues Headquarters muistuttaa tällä hetkellä crackluolaa: saimme vanhat yhteensopimattomat, liian isot, pienet tai liian tarpeettomat tavarat uuteen koteihinsa hyvissä ajoin, uudet huonekalut loistavat vielä poissaolollaan. Meillä on tällä hetkellä kotona sänky, ruokapöytä (ei tosin tuoleja), vanha mutta aina yhtä loistavasti useissa eri tarkoituksissa palveleva Artekin ritiläpenkki ja.. No, siinäpä se sitten olikin. Säkkejä, laatikoita, kirjapinoja ja viimeisenä silauksena pyykinkuivausteline keskellä lattiaa. Täällä kaikuu ja kumisee. Hengailu kovalla lattialla ei ole kovin miellyttävää, sängyssä röhnäämisestä tulee muuten pidemmän päälle niska ja selkä kipeäksi. Ei voi tosin valittaa – täällä kun pelättiin, että vanhat huonekalut jäisivät käsiin…

Vielä pari viikkoa, kuulemma. Olemme toiveikkaita, mutta yritämme pitää päämme kylminä. Eivätkös kaikki toimitusajat aina tuppaa venymään ja paukkumaan? Hyvää kannattaa odottaa.. Kun tuo lamppu viimein raivaa tiensä Kallioon, ei pimeästä vuodenajasta saa eikä toivon mukaan edes voi valittaa. Unelmien täyttymys.

Saa muuten nähdä, mitä sieltä sitten loppujen lopuksi tulee. Jan nimittäin mittaili seinää ja tulevan hylly-taso-hässäkän mahtuvuutta pohtiessaan, asensiko maanantaina vieraillut sähkömies tieltä siirretyn pistorasian sittenkin hieman liian kauas nurkasta. Pistorasia on kyllä paikallaan, mutta jostain syystä matkalla ollut hyllykkö on vain noin kaksikymmentä senttiä seinää pidempi. Mitta seinästä on kyllä otettu oikein, mutta helvetillisessä ”Mini-Mup ja kaksi Tupla-Muppia, eiku Mikrotupla-Mup ja sittenkin kolme Tuplamini-Muppia…” -vaiheilussa pari numeroa on ilmeisesti päässyt vaihtamaan paikkaansa. Onneksi tilanne oli vielä pelastettavissa, kun yhden moduuleista pystyi vaihtamaan pienempään. Sanktioksi tästä saa todennäköisesti palata lähtöruutuun odottamaan vuoroaan kahden nopanheittokierroksen ajaksi, mutta parempi kai näin.. Isännöitsijällä olisi voinut olla pari valittua sanaa sanottavana, jos Inke olisi joutunut toteuttamaan ensimmäisen suunnitelmansa ja laajentanut asuntoa kaivertamalla tuosta hyllykön tielle tulleesta ulkoseinästä parikymmentä senttiä pois.

Kuvia tästä, joskus ehkä. Siihen, että koti näyttää viimein kodilta tulee vierähtämään vielä paljon aikaa. Jokaisen sälän, koriste-esineen ja tekstiilin täytyy todella ansaita paikkansa. Ei kompromisseja, ei mitään joka on jossain koska siinä nyt vaan pitää olla jotain.

(Puolen vuoden päästä? Lehtipinoja, tuikkulyhtyjä, liian monta mukavaa tyynyä ja kulahtanut viltti – mutkun se ei kutita. Elämisen merkkejä. Mutta ajatus, se lienee pääasia.)

päivän piristäjä

2.9.2010, Klo 12:00 | Kirjoittanut jan

Kuvasta löytyvät tuoreimmat hankintani. Tai jos olen täysin rehellinen, niin kuvasta löytyvät pari itse tilaamani tuotetta ja lisäksi vielä yksi yllättämään päässyt päivän piristäjä. En tiedä kuka siitä on vastuussa, mutta iso kiitos lienee paikallaan End-nimisen verkkokaupan suuntaan.

Kengistä olen luultavasti jaaritellut ihan riittävästi viime aikoina ja toteanpa vaan, että nyt – pitkän odotuksen jälkeen – olen Mark McNairyn kenkien onnellinen omistaja. Ne ovat täydelliset.

Toinen tuote, jonka tilasin itse oli Nigel Cabournin tummansininen villapipo. Vihdoinkin kunnolla lämmin pipo. Korvani kiittävät! Aiemmat myssyt ovat pyörineet (ja pyörivät vieläkin) säännöllisen epäsäännöllisesti sillee trendikkäästi takaraivolla. Näin myös viime talvena, joka oli – muistaako kukaan? – sikakylmä. Just niin. Pelkään pahasti, etteivät viimetalviset pakkaskorvani ole sulaneet vieläkään ja tämä voisi olla selitys siihen, miksei muutama esiintyminen Flowssa yksinkertaisesti vaan soinut omissa korvissani, vaikka muut tykkäsivät kovasti. Eräänlainen korvieni kosto.. Vai hullu salaliittoili-Jan?

Niin ja sitten kolmantena se päivän piristäjä, eli A.P.C.:n farkkukangaskassi. Se on rahassa mitattuna parinkymmenen euron arvoinen, mutta asiakaspalvelumielessä lahjoitetun kassin arvo on kyllä huomattavasti enemmän. Uskoisin, että kaikki meistä pitävät yllätyksistä ja tämähän nyt on ihan parhaasta päästä. Toivottavasti he eivät päätä yllättää minua myös ylimääräisellä laskulla..

s. carey: all we grow

1.9.2010, Klo 11:09 | Kirjoittanut jan

Heti ensisoinnusta lähtien kuulee erittäin selvästi mistä Sean Carey eli S. Carey, on saanut vaikutteensa esikoislevylleen All We Grow. Instrumenttivalinnat, sävellykset ja joissain kappaleissa jopa äänenkäyttö tuovat vahvasti mieleen Justin Vernonin sekä hänen sooloprojektinsa Bon Iverin. Tämä ei kuitenkaan tule suurena yllätyksenä heille, jotka ovat lukeneet Pitchforkin arvostelun. Siitä selviää, että Carey opetteli koko Bon Iverin For Emma, Forever Ago-levyn ulkoa siinä toivossa, että pääsisi soittamaan yhdessä Vernonin kanssa. Näin myös kävi.

Vaikka tämä onkin Careyn tekemä levy, vie se kuitenkin ajatukseni vahvasti Bon Iverin ainokaiseen ja täten myös saattaa minut vaikeaan vertailutilanteeseen. Lienee sanomattakin selvää, ettei Carey pysty kilpailemaan julkaisun kanssa, joka on mielestäni yksi 2000-luvun parhaimmista. Epäreilusta vertailukohdasta huolimatta hän pystyy kuitenkin tarjoamaan kaikille Bon Iverin ystäville oikein mainiota musiikkia näin alkusyksyyn ja olen itse muutaman kuuntelukerran jälkeen erittäin positiivisesti yllättynyt. Näin lähelle Bon Iveriä kukaan ei kuitenkaan ole päässyt hetkeen ja se on paljon sanottu se.

Ei tästä oikeastaan enää puutu kuin lasi punaviiniä ja pari kynttilää.

Koko levy kuunneltavissa Spotifyssa.

mennään metsään

31.8.2010, Klo 17:50 | Kirjoittanut jan

Coute Que Quote julkaisi heinäkuun puolivälissä japanilaisen Impossible Possibilityn lookbookin, minä löysin ne vuorostani hieman myöhemmin.. Näitä kuvia kannatti kuitenkin odottaa, sillä ne ovat suorastaan fantastisia. Todella tunnelmallisia, näistä huokuu metsähenkeä ja ne toimivat erinomaisena inspiraationlähteenä valokuvaamiseen.

Muistahan Inke pukeutua lämpimästi syksyllä, sillä kun uusi kamera on löytynyt, niin me menemme metsään. To the woods!

tutkimusmatkailijan

30.8.2010, Klo 15:48 | Kirjoittanut jan

Huivi Kitsuné, £165, endclothing.co.uk
Neule Nigel Cabourn, $380, inventorymagazine.com
Pipo Nigel Cabourn, £55, endclothing.co.uk
Pikkutakki Scotch & Soda, 149,95€, scotch-soda.com
Kengät Alden, ¥77.700, arknets.co.jp
Laukku Billykirk, $320, billykirk.com
Housut Our Legacy, 140€, ourlegacy.se

byroolla

29.8.2010, Klo 13:58 | Kirjoittanut jan

Hauska huomata, että myös The Bureaun pitäjät ovat sitä mieltä, että Nigel Cabournin Cameraman-takki ja Ally Capellinon Dean-reppu kuuluvat yhteen. Voi, jos pääsisi tutustumaan tuohon liikkeeseen ja sen antimiin joku päivä.

!!!: strange weather isn’t it?

28.8.2010, Klo 16:25 | Kirjoittanut jan

Olen jostain syystä ollut aivan liian laiska seuraamaan uutta musiikkia viime aikoina. Viikottaiset vierailut Stupidossa ovat Flown jälkeen jääneet vähiin (niin, onhan siitä jo kaksi viikkoa..) ja huomaan yhtäkkiä olevani hieman pihalla tulevista julkaisuista. Syytän tästä meidän pahasti kesken olevaa sisustusprojektia, jonka toivon mukaan saamme valmiiksi ensi viikon aikana. Onneksi lukuisat tasokkaat musablogit auttavat lievittämään pahimpia vieroitusoireita.

Tämän aamun ja varmasti myös viikon paras uutinen tarjosi Katosblog, josta luin että aina yhtä loistava nykiläisorkesteri !!! on julkaissut uuden levyn. Sen nimi on ”Strange Weather Isn’t It?” ja se kuulostaa kyllä todella hyvältä. Muutaman kuuntelun jälkeen voin todeta olevani eniten innoissani levyn avaus- ja lopetusraidoista, jotka ovat ylhäällä oleva AM/FM ja täällä alhaalla roikkuva Hammer. Koko levy on kuunneltavissa täällä. Onkohan se jo saapunut Stupidoon?

Yhtye keikkailee myös Pohjoismaissa tulevana syksynä ja kiertuelistalta löytyvät nyt päivämäärät keikoille Kööpenhaminassa, Malmössa ja Tukholmassa. Toivottavasti joku keikkajärjestäjä saisi heidät houkuteltua myös tänne Suomen puolelle, heidän vierailunsa Flowssa vuonna 2007 jätti ainakin itselleni todella lämpimät muistot.

27/08/10

27.8.2010, Klo 15:44 | Kirjoittanut jan

Kauluspaita Our Legacy
Pikkutakki Engineered Garments
Farkut A.P.C.
Kengät Opening Ceremony

stripes – check

25.8.2010, Klo 21:54 | Kirjoittanut jan

Nigel Cabourn on brittiläinen herrasmies, jolla on yli neljänkymmenen vuoden kokemus muodin maailmasta. Hänet tunnetaan huippuluokan ulkoiluvaatteista, joiden juuret juontavat sekä armeija- että työvaatteisiin. Tässä tapauksessa laatu ja kestävyys ovat aatteita, joista ei hevillä tingitä. Valitettavasti tämä näkyy myös hinnassa..

Yllä olevat kauluspaidat on tehty varta vasten pelkille Japanin markkinoille ja jättävät täten ilmiselvän aukon omaan kauluspaitavarastooni. Ai niin, tärkeä pointti täytyy vielä lisätä – raitapaitojen kääntöpuolilta löytyy tuo alemman rivin ruutukuosi, ne voi siis kääntää. Tässäpä siis kaksi paitaa yhden hinnalla – sääli vaan, että hinta edelleen on aika suolainen.

Nigel Cabourn Reversible Shirt, $435, blackbirdballard.com

corde du roi

24.8.2010, Klo 21:38 | Kirjoittanut jan

Corde du roi on ranskaa ja tarkoittaa kuninkaan lankaa. Englanninkielinen sana vakosametille, corduroy, ei – uskokaa tai älkää – kuitenkaan ole ranskalaista perua vaan väännös englannin sanoista cord ja duroy. Pääsinpähän pätemään!

Corduroy on siis kangas, jonka tunnetuin valmistuskaupunki taitaa edelleen olla Manchester. Tästä kaupungista saatiin kankaalle väännettyä myös lempinimi, ainakin Ruotsiksi vakosametti on manchestertygiä. Suomeksi se on yksinkertaisesti ihan vakosamettia vaan ja henkilökohtaisesti olen vältellyt sitä miltei koko aikuisikäni. Ai miksi? Olen kai pyrkinyt unohtamaan kyseisen materiaalin saatuani siitä lievän yliannostuksen lapsena. Kiitos, 70-luvun loppuvuodet.

Nyt se on kuitenkin palannut. Ensin tuli lehti ja sitten tulivatkin jo sammarit. Housuista on luvassa muutama sana, kunhan saan napsittua niistä kuvat. Mitäköhän seuraavaksi? Pikkutakkiko? Lukion historianopettajan sijaisuuksia? Mene ja tiedä, mutta laitan syksyn tulon tuoreen vakosamettivillitykseni syyksi ja otan tämän seuraavan askeleen pappamopoilijan maailmaan selkä suorana. (Pakko, kun uusi sametti ei ihan hevillä taivukaan.)