Uusi yritys maanantaina. Lomat peruttu, oh noes!
Arkisto huhtikuu, 2010
this is happening
15.4.2010, Klo 21:00 | Kirjoittanut jan
Lauantaina olisi tosiaan tarkoitus lähteä New Yorkiin. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Islanti – tuo pieni pirun jäljiltä valtamereen jäänyt inferno – tekee kaikkensa estääkseen meidän lähtömme. Seuraamme tilannetta hyvin jännittyneessä tilassa, viinilasillisen ja tulevan LCD Soundsystemin levyn kera.
No entäs se levy? Kuulostaa kyllä erittäin hyvältä, mutta vielä ei ole löytynyt Tribulationsin voittanutta. Tuo maaginen kappale, joka vie ajatukseni elämääni ensimmäiseen New Yorkin matkaan lokakuussa 2005.. Mikä täydellinen yhdistelmä.
Toivottavasti tämä levy ei jää muistoksi siitä, kuinka emme päässeet lähtemään.
(kuvat hs.fi, lcdsoundsystem.com)
fy fan
15.4.2010, Klo 18:55 | Kirjoittanut inke
“Mutku ne on niin mukavat jalassa ja kätevät roskienvientireissuilla/puutarhahommissa/mökillä/purjehtimassa/kauppareissuilla kun ne voi niinku vaan vetäistä jalkaan helposti, niinku.”
Pardon my French, mutta helevetin rumat ne silti ovat. Luulin, että “patentilla suojatusta, antistaattisesta ja itsestäändesinfioituvasta” muovin ja styroksin sekoitteesta tehdyt jalkasämpylät olisivat olleet riittävän kamalia jo ihan itsessään, mutta eiköhän niistäkin jonkun pitänyt mennä inspiroitumaan.. Nahkaversiot ovat aivan yhtä jäätävän näköiset eivätkä edes tarjoa niitä hyviä puolia, joilla Crocseja aina puolustellaan. Miksi, oi miksi?
Marsèll Goccia Leather Slip-ons, 355 €, farfetch.com
issues.zip
14.4.2010, Klo 21:06 | Kirjoittanut issues
Apua. Lähtö New Yorkiin lauantaiaamuna. Ei hyvältä näytä – lentokentän turvatarkastajien lakko onneksi loppuu muutamia tunteja ennen koneemme lähtöä, ruuhkat tuskin eivät.
Pakatakin pitäisi, tai siis ainakin suunnitella ja pestä pyykkiä. Molemmat kamppailevat täällä paino-ongelmien kanssa – ylikilot matkalaukussa eivät kuulu suunnitelmiin, eivät varsinkaan menomatkalla. Inken äiti vinkkasi Clas Ohlsonilta löytyvästä matkalaukkuvaa’asta. Täydellinen tavara.. Mutta valitettavan loppuunmyyty tällä hetkellä. Ensi reissulle sitten.
Molemmat uskottelevat itselleen ottavansa mukaan “siis ihan vain välttämättömimmät vaatteet, jotain helposti yhdisteltävää”. Inken pakollisten vaatteiden listalla on tällä hetkellä kolme mekkoa, kaksi kauluspaitaa, villatakki, farkut, silkkihousut, pari t-paitaa ja aluspaitaa, kahdet kengät sekä kaksi käsilaukkua. Janin listakin on yhtä pitkä ja melko samanlainen, paitsi mekkojen, silkkihousujen ja käsilaukkujen osalta.
Jostain kai olisi karsittava.. Mutta viikko tuntuu olevan yllättävän pitkä aika pakkausvaiheessa, jos sääennusteen mukaan lämpötila voi heitellä kymmenellä asteella ja kelit voivat olla mitä tahansa sateesta helteeseen. Kaupungilla kulkee loistavasti tennareissa, mutta veikkaan, että katupölyyntyneissä, ennen valkoisissa Converseissa ole asiaa aivan joka ravintolaan.
Shampoot ja muut pesuaineet jätämme suosiolla kotiin ja haemme Kiehl’siltä tavaraa tilalle, mukaanlähtevistä litkuista kaikki mahdollinen runnotaan matkapakkauksiin. Tuplana ei mukaan oteta oikeastaan mitään, mitä ei ole aivan pakko.
Ei tässä nyt olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, mutta vinkithän ovat aina tervetulleita. Paljon tästä asiasta on luettu ja keskusteltu, mutta pieni kertaus ei liene olisi pahitteeksi, ettemme löydä itseämme epätoivoisina istumasta matkalaukkujen kansien päällä ja runnomassa kannen välistä karkailevia tavaroita takaisin laukkuun.
Jännää, että on nyt jo sellainen fiilis että jotain unohtui kotiin, vaikka laukutkin ovat vielä vintillä ja vaatteet pesukoneessa. For everything else, there is Mastercard…
Myös viime hetken NYC-vinkit kiinnostavat – minne meidän on PAKKO mennä?
huono bisnesidea
13.4.2010, Klo 22:23 | Kirjoittanut jan
Huh. Onpahan hurjan hieno takki. Väri on juuri oikealla lailla kuluneen näköinen ja vaikka tiedostan, että takki on melko vaikeasti yhdisteltävissä omaan tyyliini, niin haluaisin ainakin päästä sovittamaan sitä. Valitettavasti sekään ei ole ihan ilmaista, sillä ainoat löytämäni liikkeet jotka tätä myyvät, sijaitsevat Los Angelesissa tai Japanissa.
Lähtisikö joku kanssani perustamaan vaatteiden maahantuontiyritystä? Voin taata laadukkaan vaateympäristön ilman kilpailukykyistä palkkaa. Avoimet työhakemukset osoitteeseen your(at)issues.fi.
Anachronorm Canvas Painted Chore Coat, $394, Union LA
uudelleenlämmitetty
13.4.2010, Klo 20:44 | Kirjoittanut inke
Hmm.. Tässähän on selkeä teema. Oh well, en lämpene tälle uudelleen keksitylle pyörälle läheskään niin paljon kuin viime syksyn ajattomalle rannekellolle. Paitsi jos sormeen piirtäisi viisarit?
Maison Martin Margiela Watch Face Ring, 214 €, farfetch.com
bergman bakom baskern
12.4.2010, Klo 22:00 | Kirjoittanut jan
Jos otetaan huomioon, että Ingmar Bergman on Ruotsin tunnetuimpia elokuvaohjaajia, lienee hieman noloa kirjoittaa hänen baskeristaan? Luotan kuitenkin siihen, että oikeat toimittajat – kuten esimerkiksi Turun Sanomien ja NYT-liitteen armoton elokuvakriitikko Tapani Maskula – ovat ehtineet ylistää hänen elokuviaan aivan riittävästi vuosien saatossa. Tämä taas jättää minulle tilaa rivin tai kaksi höpöttää hänen päähineestään, jonka hän kantaa niin jalosti.
Täydellisen baskerin etsintä on alkanut.
shake it like a polaroid picture
12.4.2010, Klo 21:08 | Kirjoittanut inke
Philippe Roucoun Objets Trouvés -huivit ovat silkille printattuja polaroid-kuvia. Ne ovat myös melkeinpä hienointa, mitä olen nähnyt vähään aikaan. Olkoonkin, että olen saattanut sanoa noin muutamastakin asiasta mm. edeltäneen viikon aikana.
Ongelmia on vain kaksi:
1) hinta on aivan hirveä
2) huivit ovat tuntuneet viime aikoina jotenkin väärältä.
Niin, en ole saanut kietaistua kaulaani moneen kuukauteen oikeastaan muuta kuin mustan villahuivin tai äidin tikkaaman kashmirkaulurin. Huivit ovat tuntuneet jotenkin liialta, täysin ylimääräisiltä. Polaroid-huivi saattaisi korjata viilentyneet välini tuohon asusteista lempeimpään, mutta noin kalliita riskejä ei vain oteta. Toisaalta – jos huivi alkaisi kaulaan käärittynä yllättäen kiristää, voisinhan aina vain kantaa huivia kuten kuvien malli. Eipähän menisi kaunis kuva hukkaan piiloon käärittynä.
Philippe Roucou Objets Trouvés -huivit 449 CAD (n. 330 €), reborn.ws
(ps. Lisää jumalhuiveja Roucoun sivuilta löytyvissä pdf-katalogeissa. Suosittelen, mutta muistakaa: katsoa saa, ei koskea. Poppaa.)
apupojat
11.4.2010, Klo 19:57 | Kirjoittanut inke
Olen maaninen pyykinpesijä. Olisin valmis pesemään kaiken jo yhden käyttökerran jälkeen, ellei minua toppuuteltaisi. Olen myös tarkka pyykinpesuaineista – lähikaupan tavisaineet eivät kelpaa, haluan uutuusgeelejä ja pesuainetyynyjä sekä jojobaa ja aloe veraa sisältäviä herkkuhuuhteluaineita. Sukkiakaan ei saa laittaa pyykkikoriin, ennen kuin parin on saattanut yhteen sukkanipsuilla. Pieni vaiva verrattuna siihen, millaista tuskaa on etsiä kaappiinlaittamisvaiheessa oikeat parit periaatteessa samanlaisille mustille sukille. Näyttävät kaikki samanlaisilta juu, mutta jalkaan kiskoessa huomaa toisen sukan loppuvan viisi senttiä ennen toista. Ärsyttävää.
Pyykinpesu siis on mukavaa puuhaa.. Paitsi se niiden märkien vaatteiden kuivumaan ripustaminen. Kosteiden, kylmien vaatteiden kääntely oikein päin on ärsyttävää hommaa. Kiikkerä pyykinkuivausteline heiluu ja huojuu ripustusvaiheessa niin, että ripustamisen lisäksi hermoja vie vielä kertaalleen jo kuivumaan laitettujen vaatteiden nostelu lattialta. Vaatteiden saaminen telineestä kaappiin on oma hommansa sekin. Mitä melkoisen usein tuleekin pukeuduttua pyykkitelineen antimiin… Noh, eipähän ole ainakaan ikäviä viikkauspainaumia vaatteissa.
Jatkan haaveilua (vaatteita kutistamattomasta) kuivausrummusta, mutta lisäneliöitä ja -rahaa saa varmaankin odotella vielä vuosia. Nyt voisin ottaa ripustusapua näiltä riemusta hyppiviltä pyykkipojilta. Kun niiden kädet painaa yhteen, aukeavat jalat reippaaseen haarahyppyyn. Tahtoo!
Biqquardo Clothes Pegs, 10 € (toivottavasti kyseessä ei ole kappalehinta..), farfetch.com
kevään pelastaja
10.4.2010, Klo 17:02 | Kirjoittanut inke
Vichyn Aqualia Antiox -sarjaa on testailtu puolen blogi-Suomen voimin. Minäkin testasin hieman, kun sain kotiini neljä muutaman millin kerta-annosta Aqualia Antiox -kosteusemulsiota, siis niitä sellaisia pussukoita joita on naistenlehtien välissä. Sen verran toimivaa tavaraa että hain koko tuubin kotiini kolme näytteistä käytettyäni, ettei vaan tarvitsisi olla enää aamuakaan ilman.
Ja mikäkö tekee voiteesta hyvän löydön? Se on kevyttä, kosteuttavaa ja hyvin levittyvää, eikä rasva puske meikin läpi. Siinä on myös pieni aurinkosuojakerroin, SPF12. Enemmän suojaa naamaan toki lisätään kun aurinko porottaa kunnolla, mutta luulisi tuon suojakertoimen riittävän ainakin kevät-Helsingin pikkupaisteissa. Olen aurinkovoidehapatuksen uhri, pelkään ihosyöpää ja rypistymistä enkä liiemmin perusta rusketuksestakaan. Pieni päivetys on sitten asia erikseen.
Parasta voiteessa on kuitenkin se, että se jotenkin mystisesti tuntuu tasoittavan ihon väriä, veikkaan sen liittyvän voiteen seassa killuviin pieniin oranssinruskeisiin hippusiin. Mustat silmänaluset ja pienet näppylät nyt eivät tietenkään pelkästään tällä piiloudu (eivätkä muuten enemmälläkään…), mutta ihon sävy vain on tasaisempi voiteen levittämisen jälkeen. Eikä tämä voide edes ole 20 euron tuubihinnallaan mitenkään ylihinnoiteltu, päinvastoin.
Hehkutusta kerrakseen, mutta minkäs teet kun joku vain toimii. Täällä päin majaileva, varsinkin talvisin pintakuivuuteen kallistuva sekaiho ainakin tykkää uudesta rasvakaveristaan.
Vichy Aqualia Antiox Fluide Hydratant 24H, n. 20 euroa, apteekeista.
